Naton pääsihteeri Mark Rutte (vas.) tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Naton huippukokouksessa Haagissa kesäkuussa 2025. © Christian Hartmann / AFP / LK

Nato sopi historiallisesta menotavoitteesta – tässä huippukokouksen kiinnostavimmat tapahtumat

Donald Trumpin mielistelystä tuli meemi, johon tarttui jopa hänen presidentinkansliansa.

Politiikan viikko 26.6.2025

Teksti: Robert Sundman

8 MIN

Nato-maat sitoutuvat nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteistaan (bkt) vuoteen 2035 mennessä. Näin linjattiin odotetusti keskiviikkona päättyneessä Haagin-huippukokouksessa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kuvaili kokousta ”historialliseksi” juuri tämän päätöksen vuoksi.

Tiiviiksi puristettu tapaaminen sisälsi vain yhden varsinaisen kokouspäivän, jonka työistunto kesti pari tuntia. Menotavoitteen lisäksi juuri muita uusia avauksia ei kuultu.

Suomen Kuvalehti kävi läpi kokouksen olennaisimmat tapahtumat ja kertoo, mitä päätökset tarkoittavat.

Miten puolustusmenoja nostetaan?

Kokouksen yksimielisesti hyväksytyissä loppupäätelmissä todetaan, että puolustuspanostukset koostuvat kahdesta osasta.

”Liittolaiset kohdistavat vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta Naton yhdessä sopiman määritelmän mukaisesti ’kovan puolustuksen tarpeisiin’ [core defence requirements] ja Naton suorituskykytavoitteiden täyttämiseen vuoteen 2035 mennessä”, loppupäätelmissä kirjoitetaan.

Joka vuosi jäsenmaat esittelevät suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi.

”Lisäksi liittolaiset tulevat käyttämään 1,5 prosenttia bkt:staan vuosittain muun muassa suojellakseen kriittistä infrastruktuuria ja verkkojaan, varmistaakseen kansallisen valmiutensa ja resilienssinsä, lisätäkseen innovaatioita ja vahvistaakseen puolustusteollisuuden perustaa.”

Tarkemmat yksityiskohdat siitä, mitä kaikkea uuteen 1,5 prosentin tavoitteeseen voidaan laskea, tullaan todennäköisesti kuulemaan vasta hieman myöhemmin.

Suomella voi olla hyvät mahdollisuudet saavuttaa uusi liitännäistavoite ilman valtavia lisäpanostuksia, mutta niin kutsuttuja perinteisiä puolustusmenoja Suomenkin tulisi nostaa. Naton entinen vara-apulaispääsihteeri Jamie Shea arvioi aiemmin Suomen Kuvalehdelle, että kahden menokategorian synnyttäminen saattaa vaikeuttaa myös joidenkin maiden tavoitteisiin pääsyä.

Liittolaiset sopivat, että suorat panostukset Ukrainan puolustukseen ja toisaalta puolustusteollisuuteen otetaan huomioon lukuja laskettaessa. Vuonna 2029 puolustusliitto tekee väliarvion tavoitteisiin pääsemisestä ja turvallisuustilanteesta.

Miten maat saatiin mittavien panostuksien taakse?

Erityisesti Espanja mutta myös esimerkiksi Belgia ja Slovakia ilmaisivat julkisuudessa varauksensa uuteen, tuntuvasti korkeampaan menotavoitteeseen.

Nato-maat sopivat runsaat kymmenen vuotta sitten, että ne käyttäisivät kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Vanhaakaan tavoitetta eivät vielä saavuta kaikki, joten nosto kahdesta 3,5:een ja uusi liitännäistavoite tämän päälle on monille helpommin luvattu kuin tehty.

Naton pääsihteeri Mark Rutte korosti useaan otteeseen, ettei liittokunta tunne ”opt-outeja” eli ulkopuolelle jättäytymisiä eikä myöskään poikkeuksia. Kokouspaikalla jotkut diplomaatit kiinnittivät kuitenkin huomiota siihen, että loppupäätelmissä puhutaan ”liittolaisista” (allies) eikä ”kaikista liittolaisista” (all allies).

Skeptisten taivuttelussa auttoi myös vuosiluku. Tavoitteet tulisi saavuttaa kymmenen vuoden päästä, ei siis esimerkiksi jo viiden vuoden päästä.

”Olemme melko tyytyväisiä tulokseen. Pyysimme enemmän aikaa puolustusmenojemme nostamiseen, hieman enemmän joustavuutta, ei kiinteää menojen kasvattamisen polkua ja myös arvioinnin vuonna 2029 siitä, missä asemassa olemme. Nämä hyväksyttiin huippukokouksessa”, Belgian pääministeri Bart De Wever sanoi Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä torstaina Brysselissä.

Pääministeri Petteri Orpolta (kok) kysyttiin Brysselissä, onko Suomi pettynyt siihen, ettei tavoitevuosi ole esimerkiksi 2030 tai 2032.

”Meidän näkökulmastamme uhka on todellinen. Meidän tulisi olla muutamassa vuodessa niin vahvoja, että pystyisimme puolustamaan itseämme itsenäisemmin Eurooppana. Siksi kaikki viivästys on näkökulmastamme huono asia. Mutta kun katsotaan kokonaisuutta, niin tämä oli historiallinen päätös”, Orpo sanoi.

Hän tuomitsi mahdolliset yritykset joustaa uudesta tavoitteesta.

”En voi hyväksyä ajatusta, että ensin yhdessä päätetään sitoutua tiettyyn menotasoon tietyssä ajassa ja sitten joku alkaisi siitä pakittamaan.”

Koskeeko päätös myös Espanjaa ja Yhdysvaltoja?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi aiemmin, ettei maan tarvitsisi nostaa omia puolustuspanostuksiaan Naton uudelle vaatimustasolle. Myös Espanja on harannut vastaan.

Pääsihteeri Mark Rutte huomautti toimittajille torstaina, että Yhdysvallat täyttänee tavoitteen jo ”enemmän tai vähemmän”.

Yhdysvaltain puolustusmenot ovat nyt olleet noin 3,4 prosenttia bkt:sta, kun Nato odottaa jatkossa 3,5 prosenttia.

”Ja mitä tulee tähän uuteen 1,5 prosentin osuuteen, niin voinemme turvallisesti olettaa, että senkin rahan Yhdysvallat käyttää. Kun katsotaan, mitä he tekevät kyberturvallisuudessa, hybridiuhkien torjunnassa, miten he panostavat infrastruktuuriinsa ja miten he kehittävät puolustusteollisuuttaan”, Rutte luetteli.

Espanjan näkemyksen kanssa pääsihteeri totesi olevansa eri mieltä.

”He ajattelevat, että he pystyvät saavuttamaan suorituskykytavoitteet 2,1 prosentin osuudella. Nato sanoo, että tason on oltava 3,5 prosenttia kuten muillakin liittolaisilla. Kaikki liittolaiset raportoivat edistyksestään, joten tulemme näkemään. Ja vuonna 2029 arvioimme joka tapauksessa kaikkea tätä.”

Espanjan kanssa sovittua voikin kuvailla jonkinlaiseksi kasvojen pelastusoperaatioksi: Nato ei myönnä antaneensa erivapauksia kellekään mutta toisaalta antaa Espanjan hallituksen pitää esillä omaa näkemystään. Se auttaa myös pääministeri Pedro Sánchezia välttämään poliittisen kriisin kotimaassaan.

Natolla ei ole budjettivaltaa, ja lopulta suvereenit jäsenmaat tekevät päätökset rahankäytöstään itse. Tähän myös Sánchez viittasi torstaina Brysselissä.

”Espanja tukee Nato-maita, mutta on myös suvereeni valtio. Nähdäkseni löysimme hyvän tasapainon eilen”, hän sanoi.

Jo aiemmin lähteet arvioivat Suomen Kuvalehdelle, että tavoitteesta irtisanoutuminen tulee johtamaan kylmään kohteluun Yhdysvaltojen suunnalta. Näin kävikin heti keskiviikkona. Trump piti Espanjan päätöstä ”kamalana”.

”Neuvottelemme heidän kanssaan kauppasopimuksesta. Panemme heidät maksamaan kaksi kertaa niin paljon”, hän sanoi.

Yhdysvallat ei kuitenkaan neuvottele suoraan Espanjan kanssa kauppasopimuksesta, vaan neuvotteluosapuolena on Euroopan unioni. Sánchez kommentoi torstaina ajattelevansa, että Nato ja EU ovat kaksi eri asiaa.

Onko Yhdysvallat sitoutunut Natoon ja Eurooppaan?

Polttavin kysymys kokouksen alla oli, saapuuko Yhdysvaltain Donald Trump lopulta paikalle ja vakuuttaako hän sitoutumistaan puolustusliittoon ja eurooppalaisiin liittolaisiinsa.

Nato sai huokaista helpotuksesta. Paikalle saapunut presidentti arvioi yhdysvaltalaistoimittajille ”seisovansa tietysti” viidennen artiklan takana, jonka mukaan hyökkäys yhteen Nato-maahan on hyökkäys koko liittokuntaa kohtaan. Aiemmin Trump on puhunut artiklasta ja pelotteesta myös vähemmän vakuuttavaan sävyyn.

”Jos en tukisi sitä, miksi olisin täällä?” Trump sanoi.

Trump sanoi tiedotustilaisuudessaan jopa ”lähtevänsä Haagista hieman muuttuneena”, arvostaen eurooppalaisia johtajia, jotka panostavat puolustukseensa ja rakastavat maitaan. Hän suitsutti huippukokousta onnistumiseksi ja otti osansa kunniasta uudesta menotavoitteesta. Se tuskin on sattumalta juuri sama, mitä hän on itse aiemmin esittänyt.

”He sanovat, että sinä teit sen. No, en tiedä teinkö. No, taisinpa tehdä”, Trump heitti toimittajille.

Pääsihteeri Rutte kehotti Nato-maita lopettamaan huolehtimisen siitä, mihin Yhdysvallat on sitoutunut tai ei ole.

”He ovat täysin sitoutuneita viidenteen artiklaan. Kuinka monta kertaa haluamme heidän tämän toistavan?” Rutte heitti.

”Olemme puolen vuoden ajan kyselleet, onko Yhdysvallat Naton tukena ja viidennen artiklan takana. Ehkä seuraavaksi voisimme kysyä sitä vaikkapa Islannilta, Alankomailta, Ranskalta, Kanadalta tai joltain muulta 31 jäsenmaalta.”

Myös Suomen presidentti Alexander Stubb arvioi keskiviikkona Yhdysvaltojen olevan sitoutunut Eurooppaan. Toisaalta hän muistutti, että kun eurooppalaiset maat ottavat enemmän vastuuta mantereen puolustuksesta, voi Yhdysvallat tulevaisuudessa vähentää taloudellisia panostuksiaan tai esimerkiksi joukkojaan alueella. Yhdysvaltain rooli siis muuttuu vahvemmin ydinasepelotteen takaajaksi.

Suomen Kuvalehdelle arvioidaan diplomaattilähteestä, että seuraavaksi Yhdysvaltain sitoutumista Eurooppaan tullaan arvioimaan syksyllä, kun Yhdysvallat tekee joukkorakennetarkastelun.

Miten Nato kommentoi Venäjää ja Ukrainaa?

Pääsihteeri Rutte puolusti keskiviikkona tiivistä loppupäätelmäasiakirjaa.

”Tämä ei ole mikään perinteinen asiakirja, jossa on 60 sivua ja joka lähtee liikkeelle Jeesuksen syntymästä”, hän heitti.

Päätelmissä olikin vain viisi kohtaa, ja suurimmaksi osaksi asiakirja käsitteli puolustuspanostuksia. Asiakirjassa myös todettiin Venäjän muodostavan ”pitkäkestoisen uhan euroatlanttiselle turvallisuudelle” ja toisaalta luvattiin tukea Ukrainaa. Molempien mainintojen sisällyttäminen asiakirjaan oli pitkään epäselvää.

”Eikö Putin ole pitkäkestoisen uhan lisäksi välitön uhka? Loivennettiinko asiakirjan kieltä?” toimittaja kysyi Ruttelta keskiviikkona.

”Ei. Jos olet pitkäkestoinen uhka, olet myös uhka lyhyellä aikavälillä”, Rutte vastasi.

Presidentti Stubb huomautti toimittajille, että Naton vanha kanta Ukrainan ”peruuttamattomasta jäsenyyspolusta” on edelleen voimassa, vaikkei sitä asiakirjassa toistettukaan.

Kutsuiko Rutte Donald Trumpia ”isukiksi”?

Yhdeksi kokouksen puheenaiheeksi diplomaattien, tutkijoiden ja toimittajien keskuudessa nousi pääsihteeri Rutten Trump-mielistely. Otsikoihin singahti paitsi Rutten imelä tekstiviesti Trumpille myös muun muassa hänen kommenttinsa, jonka mukaan ”isukin” (”daddy”) pitää joskus puuttua lasten välisiin tappeluihin. Lapsilla viitattiin Iraniin ja Israeliin.

Rutte sanoi omassa tiedotustilaisuudessaan toimittajille, ettei pidä omaa käytöstään ”alentuvana”.

”Ajattelen, että se on makuasia”, Rutte sanoi.

”Mutta ajattelisitteko, että tästä huippukokouksesta olisi syntynyt tällaisia päätöksiä, ellei häntä olisi valittu presidentiksi? Eikö hän ansaitse hieman ylistystä?”

”Isukiksi” kutsuminen myös meemiytyi kokouksessa. Se kirvoitti kysymyksiä paitsi Ruttelle myös Trumpille.

”Rutte kutsui sinua ’isukiksi’ aiemmin. Ajatteletko, että Nato-liittolaisesi ovat lapsiasi?” toimittaja kysyi presidentiltä.

Taustalla ulkoministeri Marco Rubio repesi nauruun.

”Luulen, että hän [Rutte] pitää minusta”, Trump sanoi.

”Hän teki sen hyvin tunteellisesti. ’Isukki, olet isukkini’!”

Myöhemmin Valkoisen talon viralliset sosiaalisen median tilit julkaisivat videon Trumpin matkasta, jonka taustalla soi Usherin Hey Daddy -kappale. ”Isukki on kotona” -teksti (”Daddy’s home”) komeili videossa.

Vielä keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Rutte ei korjannut toimittajia, kun he tiedustelivat ”isukki”-kommenttien mielekkyyttä. Myöhemmin hän sanoi kuitenkin Reutersille, ettei hän mielestään kutsunut Trumpia suoraan ”isukiksi”.

Rutte kuitenkin viittasi Trumpiin ”isukkina”, kun hän intoutui kuvailemaan tämäntiistaista jyrähdystä Iranille ja Israelille johtajien yhteisessä tilaisuudessa.

”Joskus isukin täytyy käyttää voimakasta kieltä”, Rutte sanoi.

Oikaisu 3.7.2025 klo 14: Korjattu Rutten sitaatista loppupäätelmien sivumäärä. Oikea sivumäärä on 60, ei 16.