Miksi kuntavaalien ehdokasmäärät romahtivat mutta aluevaaleissa ne säilyivät ennallaan?

Kuntavaaleissa nähty ehdokaskato ei ulotu aluevaaleihin.

Kevään kaksoisvaalien ehdokasasettelu vahvistettiin torstaina 13. maaliskuuta. Kunnanvaltuustoihin pyrkii 29 950 ehdokasta.

Määrä laski tuntuvasti. Ehdokkaita on lähes 5 700 vähemmän kuin viime kuntavaaleissa. Kertapudotus on suurempi kuin 2000-luvun aiemmissa kuntavaaleissa yhteensä.

Myös aluevaaleissa ehdokasmäärä väheni mutta selvästi vähemmän. Aluevaaleissa on ehdolla 10 097 ehdokasta, mikä on noin 500 vähemmän kuin viimeksi. Määrä on vähentynyt alle viisi prosenttia, kun kuntavaaleissa pudotus on lähes 16 prosenttia.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo yllättyneensä aluevaalien suosiosta.

Parisen vuotta sitten aloittaneet hyvinvointialueet ovat olleet monenlaisen kritiikin kohteena. Yhtäältä on arveltu, että valtuustoissa on tarjolla lähinnä vaikeita päätöksiä eli kustannusten ja palveluiden karsintaa. Toisaalta valtuustoja on syytetty kumileimasimiksi, joilla ei ole kunnollista valtaa.

”Kuitenkin kaikesta negatiivisesta julkisuudesta huolimatta sosiaali- ja terveyspalvelut koetaan niin tärkeiksi ja siellä on liikkuvat niin suuret rahat, että on hyvä, että sinne on löytynyt ehdokkaita”, Pekola-Sjöblom sanoo.

Hän huomauttaa, että aluevaaleissa ehdokashankinnan pohja on laajempi. Toisin sanoen kuhunkin aluevaltuustoon voidaan haalia ehdokkaita usean kunnan alueelta. Samalla hyvinvointialueille valitaan kaiken kaikkiaan vähemmän valtuutettuja kuin kunnanvaltuustoihin, mikä tarkoittaa myös pienempiä ehdokasmääriä.

Pekola-Sjöblom pitää mahdollisena myös sitä, että soteuudistus on osasyyllinen kuntavaalien rajusti laskeneeseen ehdokasmäärään. Aiemmin terveyspalveluista kiinnostuneet ehdokkaat ovat suunnanneet nyt aluevaaleihin. Kuntavaalit pidetään nyt ensi kertaa soteuudistuksen jälkeen.

Kuntaliitto selvitti ehdokashalukkuuteen vaikuttavia syitä viime vuoden lopulla.

Liiton kyselyssä kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat, että eniten ehdolle lähtemisen haluja vähentävät yksityiselämän syyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työn, perheen ja vapaa-ajan vieton lomassa luottamustoimille ei nähdä olevan riittävästi aikaa. Kuntaliiton mukaan kunnanvaltuutettu käyttää luottamustehtäviin keskimäärin seitsemän tuntia viikossa.

Pekola-Sjöblomin mukaan yksityiselämän syyt korostuvat nuorten sukupolvien keskuudessa. He arvostavat enemmän vapaa-aikaa, hän sanoo.

”Nyt alkaa oikeasti näkymään sukupolvenvaihdos.”

Nuorten aikuisten osuus kuntavaalien ehdokkaissa onkin laskenut tasaisesti 20 viime vuoden aikana. Nuorisoala ry:n mukaan alle 30-vuotiaiden osuus oli vuoden 2004 vaaleissa 11 prosenttia, kun se on tänä keväänä enää alle kahdeksan prosenttia.

Pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa toiseksi yleisin syy olla lähtemättä ehdolle oli kunnan taloudellinen tilanne. Suuremmissa kunnissa edelle kiilasi huoli häirinnästä ja uhkailusta.

Pekola-Sjöblomin mukaan ehdokkaita huolettaa myös laajempi keskustelukulttuuri, jossa politiikka näyttäytyy riitelynä.

Ihmisten ajankäyttöön liittyvä kysymys on havaittu myös puolueissa. Kuntavaalien ehdokasmäärä laski kaikissa eduskuntapuolueissa.

Sdp:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi huomauttaa, että ikäluokat ovat pienentyneet. Sotien jälkeen Suomessa syntyi jopa yli 100 000 lasta vuodessa. Luku oli lähes puolet pienempi vuonna 2007, jolloin ovat syntyneet näiden vaalien nuorimmat ehdokkaat. Suuremmat ikäluokat väistyvät syrjään päätöksenteosta.

”Siinä taistellaan koko ajan pienemmän porukan huomiosta ja halusta käyttää omaa aikaansa yhteisiin asioihin.”

Suurimpana oppositiopuolueena Sdp on pyrkinyt tekemään alue- ja kuntavaaleista protestiäänestyksen hallituksen politiikkaa vastaan. Puoleen hyvistä gallupluvuista huolimatta kuntavaalien ehdokasmäärä putosi Sdp:llä jopa hieman enemmän kuin kokoomuksella.

Sen sijaan aluevaaleissa demarien ehdokasmäärä pysyi aiemmalla tasolla. 

”Varmaan se meillä selittyy sillä, että nämä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset ovat selvästi meidän äänestäjille ja myös ehdokkaille kaikkein tärkein kysymys.”

Eniten kuntavaalien ehdokasmäärä laski perussuomalaisilla. Se sai noin 3 700 ehdokasta, mikä on yli kaksituhatta ehdokasta vähemmän kuin viimeksi. Ehdokasmäärä putosi kolmanneksen.

Puoluesihteeri Harri Vuorenpään mukaan vaikeiden päätösten ja yleisten kiireiden ohella huoli tulevaisuudesta rajaa sitä, millaiseen toimintaan ihmiset ovat valmiita lähtemään. Isot kriisit koronapandemiasta Ukrainan sotaan ovat luoneet epävarmuutta.

”Hallitusvastuu tietysti meillä vaikuttaa jonkin verran, mutta yleisesti voi todeta, että ihmisten halu lähteä politiikkaan on selkeästi laskenut”, Vuorenpää sanoo.

Hän huomauttaa, että puolue sai suunnilleen saman määrän ehdokkaita kuin vuonna 2017, jolloin puolue oli hallitusvastuussa edellisen kerran.

Nyt tosin ehdokasmäärä jäi hieman sen alle ja on pienin jytkyn jälkeen.

”Tietenkin olisimme toivoneet enemmänkin, mutta aika on mitä on. Toki myös ollaan tyytyväisiä, että tuli aika hyvä loppukiri. Nämä saatiin ja näillä mennään.”