Metsäteollisuuden kauhuskenaario: Kolmanneksen pudotus vuoteen 2020
Metsäntutkimuslaitos ennustaa, että paperiteollisuuden hiipuminen Suomessa jatkuu. Lue taustaksi myös SK:n laaja metsäteollisuuspaketti.
UPM Tervasaaren paperitehtaan aluetta Valkeakoskella toukokuussa 2009. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.
Paperiteollisuuden tuotanto supistuu kolmanneksen vuoteen 2020 mennessä, ennustaa Metsäntutkimuslaitos. Suomen metsäsektorin rakennemuutoksessa on Metlan pitkän ajan ennusteen mukaan nähty vasta ensiaskeleet.
Metsäteollisuuden nykytuotteiden tuotanto ja puunkäyttö laskevat vuonna 2020 viime vuosikymmenen alun tasolle, ennusti Metla keskiviikkona. Uutta puunjalostusta on odotettavissa lähinnä energiantuotantoon.
Paperiteollisuuden tuotanto supistuu Metlan tutkimuksen mukaan vuonna 2020 noin kolmanneksen vuodesta 2007. Se laskee 14,3 miljoonasta tonnista 9,4 miljoonaan tonniin. Puutuoteteollisuuden tuotanto supistuu vajaan viidenneksen.
Puun käyttö vähenee metsäteollisuuden tuotannon laskun takia noin 23 miljoonaa kuutiometriä eli kolmanneksen. Kotimaisen ainespuun käyttö pienenee arvion mukaan 12,5 miljoonaa kuutiometriä eli viidenneksen. Kuitupuun käytön ennustetaan vähenevän runsaat 7 miljoonaa kuutiometriä ja tukkipuun käytön runsaat 5 miljoonaa kuutiometriä.
Metsäteollisuus ennusteesta: Tämä on kauhuskenaario
Metsäntutkimuslaitoksen synkeä ennuste menee äärimmäisyyksiin, toteaa Metsäteollisuus ry.
Johtaja Antero Säilän mukaan arvio voisi toteutua vain, jos teollisuus tai julkinen valta eivät tekisi mitään alan tulevaisuuden eteen. Samalla hän korostaa, että metsäteollisuus satsaa rahaa esimerkiksi tuotteidensa tutkimukseen ja kehitykseen.
”Kyseessä on kauhuskenaario, joka lähtee hyvin pessimistisistä lähtökohdista. Minusta tärkeää on painottaa, että näin käy ainoastaan, jos mitään ei tehdä”, Säilä sanoo.
Säilän mukaan ennuste on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Hänen mukaansa valtion tulisi järjestää metsäteollisuudelle nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia Suomessa.
”Esimerkiksi energiaverotuksen kautta ei saa asettaa kohtuuttomia kuormia metsäteollisuuden kannettavaksi”, hän korostaa.
Säilä muistuttaa, että ennusteen toteutumisella olisi hurjia vaikutuksia Suomen kansantalouteen ja työllisyyteen.
”En usko, että ennusteen kaltaista voimakasta romahdusta jäätäisiin vain sivusta katselemaan. Se merkitsisi kymmeniätuhansia ihmisiä työttömyysjonoon. Maaseudulla ja monilla pienillä paikkakunnilla vaikutus olisi katastrofaalinen”, hän kuvaa.
Massojen kapina vuonna 2008, lue taustat SK:n jutuista
Viime vuonna Suomessa syntyi suuri riita metsäteollisuuden irtisanomisista.
Kemijärven massaliike valtasi Stora Enson paikallisen sellutehtaan tehostaakseen vaatimustaan tuotannon jatkamiseksi.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen kritisoi hallitusta Stora Enson henkilöstövähennyksistä ja oppositio teki välikysymyksen valtion omistajapolitiikasta.
Protestit eivät auttaneet: Stora Enso sulki sellutehtaan ja luovutti tilat Arktos Groupille liimapuupalkkien valmistusta varten.
Metsäteollisuuden kriisin syitä ovat alan liikakapasiteetti, USA:n kysynnän romahdus, puun ja energian kalleus ja markkinahintojen lasku.
Vuoden mittaan hinnat kohentuivat. Saneerausta kiihdytti kuitenkin raaka-ainepulan uhka: puuntuonnin Venäjältä tiedettiin tyssäävän tullien roimaan korotukseen.
Syksyllä Stora Enso pysäytti Corenson hylsykartonkikoneen Varkaudessa. UPM sulki Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan.
Myös M-real sulki ja myi tehtaitaan sekä vähensi väkeään, ja Metsä-Botnia harkitsi Kaskisten tehtaan lopettamista. Pieni kartonginvalmistaja Stromsdal joutui konkurssiin.
Lakkautusuutisten jälkeen arvio kuului, että metsäteollisuus ei katoa Suomesta kokonaan, mutta keskittyy rannikoille.
Tehtaiden ja työvoiman karsinta parantaa yhtiöiden tulosta. Toisaalta taantuman uhka kutisti varsinkin sahatavaran myyntiä ja finanssikriisi vaikeutti viennin rahoitusta.
Lue tästä lisää SK:n metsäteollisuus-aiheisia juttuja.
Teksti STT ja Kustaa Hulkko