Lisää "Kreikka-pelastuksia"? Valtiovarainministeriö ei lämpene

Euroopan unioni
Teksti
Jyrki Karvinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jääkö Kreikalle annettu EU-apu yksittäistapaukseksi? Avun ehtona toteutetut säästöt kuohuttavat Kreikassa yhä kansaa. Mielenosoitus Ateenassa 26. lokakuuta. Kuva Petros Giannakouris / AP / Lehtikuva.

Valtiovarainministeriössä on päädytty kielteiseen kantaan EU:n jäsenmaiden yhteisvastuusta eli tavasta, jonka mukaan unioni osallistuisi porukalla yhden jäsenmaan pelastamiseen taloudellisesta hädästä.

Niin meneteltiin Kreikan osalta poikkeuksellisesti, EU-sääntöjä reilusti venyttäen.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö saa jo VM:stäkin tukea hiljattain esittämilleen murahduksille EU:ssa virinnyttä yhteisvastuuajattelua vastaan.

Tosin EU:n talouskomissaari Olli Rehn ei Niinistön esittämälle kovasanaiselle kritiikille lämmennyt. Hän kuittasikin puhemiehen puheet lyhyesti ja tylysti EU:n komission jäsenen tyyliin.

Sen sijaan VM:n virkamiesjohto, joka valmistautuu kuumeisesti ensi torstaina ja perjantaina pidettävään EU:n huippukokoukseen Brysselissä, evästää kokouksessa hallitusta esityksillä, jotka ovat “komission kannoista eroavia”.

Jakautunut EU?

Huippukokouksessa on tarkoitus saada aikaan tärkeitä talouspoliittisia päätöksiä.

Päätökset voivat jopa johtaa muutoksiin EU:n perussopimuksessa, joka tuli voimaan vasta kuluvan vuoden alusta.

EU:n pohjoiset jäsenvaltiot Suomi, Saksa, Alankomaat ja euron ulkopuolisista maista Ruotsi ovat pitkälti yhtä mieltä EU:n laajaksi paisuneesta talouspoliittisesta agendasta. Kuten myös siitä, että Kreikka-apupaketin kaltaisesta poikkeusjärjestelystä ei saa missään tapauksessa tulla EU:ssa pysyvää mekanismia.

Rehnillä haasteita ja vastoinkäymisiä

Viimeisin osoitus EU:n komission ja jäsenmaiden erilaisista näkemyksistä on Saksan ja Ranskan tyrmäys. Olli Rehn esitti Euroopan parlamentin ECON-valiokunnassa lokakuun puolivälissä, että nimenomaan komissio arvioisi EU:n kriisinhallintamekanismin toimivuuden ja esittäisi parannusehdotuksensa ensi vuoden kuluessa. Uudistukset astuisivat voimaan kesällä 2013, jolloin nykyjärjestelyt umpeutuvat.

Pian Saksa ja Ranska ilmoittivat, että tehtävä pitää antaa EU:n neuvoston puheenjohtajalle eli presidentti Herman Van Rompuylle, joka esittelee uudenlaisen kriisinhallintamekanismin jo maaliskuussa 2011 Eurooppa-neuvostolle. Näin aloite uuden kriisinhallintamekanismin luomiseksi pysyisi jäsenmailla, eikä jää EU:n komission peukaloitavaksi.

Suomalaisvirkamiehillä on käsitys, jonka mukaan Saksa kylläkin haluaa uudistetun kriisinhallintamekanismin, mutta siten, että siinä on myös yksityinen rahoitussektori mukana. Ajatuksena on, että yksityisen sektorin taloussotkut jäisivät jatkossa yksinomaan sijoittajien eikä veronmaksajien maksettaviksi.

Isojen päätösten sekava vyyhti

Jopa valtiovarainministeriön kokenut EU-virkamies parahtaa, että noin puolentoista vuoden aikana EU:ssa on tehty niin monta isoa talouspoliittista päätöstä, että ne aiheuttavat sekavuutta ammattilaisillekin.

Samaan aikaan jatketaan pohdiskelua EU:n ikuisuuskysymyksestä eli EU-verotuksen käyttöönotosta. VM on sen suhteen epäilevä.

EU:n isojen talouspäätösten aikataulu muun muassa uuden kriisinhallintamekanismin, budjettikurin ja vuoden 2013 jälkeisten rahoituskehysten osalta osuu hyvin yksiin Suomen eduskuntavaalien kanssa.

EU:n taloushuolten ratkaisuyritykset jäävät nekin uudelle, vaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle.