Koronasovellusta saadaan Suomessa odottaa vielä pitkään: lakimuutoksissa kestää viikkoja, sitten alkaa hankkeen kilpailutus
Vaasan keskussairaalassa on testissä jäljityssovelluksen prototyyppi. Valtio ei ole hankkeessa ”virallisesti” mukana.
Koronavirukselle altistuneiden jäljittämistä pidetään yhtenä merkittävänä keinona koronaepidemian hillitsemisessä. Tässä auttaisi mobiilisovellus, joka varoittaisi henkilöä, jos tämän epäillään altistuneen koronavirukselle.
Sovelluksen kautta tiedon saanut voisi jakaa altistumistiedon terveydenhuollolle, joka opastaisi altistunutta potilasta ennen kuin terveydenhuolto ottaa tähän yhteyttä muita tarvittavia toimenpiteitä varten.
Toimiessaan sovellus olisi tehokas ja edullinen tapa jäljittää tautiketjuja ja koronaepäilyjä. Samaan aikaan esimerkiksi tietosuojasta on huolehdittava tiukasti. Viranomaisten pitää hallita tietoa ja sen käyttöä.
Eri maissa sovelluksia on jo käytössä ja kehitteillä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö toteutti pikavauhdilla korona-mobiilisovelluksesta lausuntokierroksen, joka päättyi 5. toukokuuta. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus osoitti lisätalousarviossaan 8. toukokuuta mobiilisovellushankkeeseen kuusi miljoonaa euroa.
Miljoonilla pitäisi kattaa sovelluksen koodaus- ja tukityö, viestintä sekä ylläpito ja koordinointi, josta vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL.
Hankkeen lopullista hintalappua ei kuitenkaan vielä tiedetä, sillä sovelluksen toteuttajasta ei ole järjestetty kilpailutusta, jonka hankintalaki vaatii järjestämään.
Hidasteena näyttäisi olevan lainsäädäntö, jonka muuttaminen ottaa demokratiassa aina oman aikansa. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hanketta kokonaisuutena, liikenne- ja viestintäministeriö vastaa uuden lainsäädännön tietoturva-asioista.
Yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa koskevien pykälien säätäminen vie lainkirjoittajilta ja eduskunnalta useita viikkoja. Valmista voisi olla kesäkuun loppupuolella, jolloin koronarajoituksia on purettu jo asteittain.
Tämän jälkeen edessä on kilpailutus ja itse sovelluksen koodaaminen.
Lisäksi sovelluksesta on hyötyä vasta kun mahdollisimman moni ihminen on ladannut sen. Tämäkin ottaa aikansa ja vaatii aktiivista, selkeää viestintää.
Parhaassa mahdollisessa tapauksessa valmis koronasovellus voisi olla ladattavissa heinäkuussa. Moni kysyykin, tuleeko koronasovellus myöhässä.
Vaikka valtio tulee mobiilisovelluksensa kanssa hieman jälkijunassa, aivan tyhjästä ei kuitenkaan tarvitse aloittaa. Vaasan keskussairaalassa on jo käynnissä pilottihanke, jossa testataan bluetooth-teknologiaa hyödyntävää jäljityssovellusta.
Sovelluksen toimittavat ICT-yhtiö 2M-IT ja ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Eduskunnan alainen juhlarahasto Sitra on rahoittanut hanketta 320 000 (ilman ALV:tä) eurolla.
Sovellus on prototyyppivaiheessa, jossa sitä testaa toistaiseksi vasta sairaalan henkilökunta. Oikeisiin potilaisiin sitä ei vielä käytetä.
Hanke ei ole valtakunnallinen, eikä vastuuministeriö STM ole siinä toistaiseksi millään tavoin mukana. Ministeriö on kuitenkin hyvin tietoinen Vaasan hankkeesta, sillä ohjelmistoyritykset ovat lähettäneet mobiilisovellusta koskevat lausuntonsa ministeriöön.
Valtio ei kuitenkaan voi suoralta kädeltä ottaa Vaasan projektin sovellusta käyttöönsä, sillä julkisten toimijoiden pitää noudattaa hankintalakia ja sovelluksen toteuttajasta täytyy järjestää kilpailutus.
”Seuraamme toki avoimin silmin, mitä sovelluskehittäjät tekevät Suomessa”, STM:n koronamobiilihankkeesta vastaava johtaja Minna Saario sanoo.
”Teknologiaratkaisuissa voidaan hyödyntää yritysten osaamista ja resursseja. Suoraan käyttöön otettavissa olevaa sovellusta ei voi kuitenkaan olla olemassa, koska määrittely- ja säädösvalmistelutyö ovat vasta käynnistymässä.”
Vaikka Sitran ja Vaasan projektit eivät ole ministeriön hankkeita, ovat ohjelmistoyritykset ottaneet huomioon seikat, jotka tukevat hankkeen valtakunnallista hyödyntämistä.
”Hankkeessa syntyneitä tietoa ja osaamista voidaan tarvittaessa hyödyntää myös valtakunnallisesti”, sanoo Vaasan pilottihankkeessa mukana oleva 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.
”Tietoturvasta ja yksityisyydestä ei pilotin kohdalla tingitä. Pilotissa käyttäjillä on roolit, joissa osa näyttelee viranomaisia ja osa kansalaisia, joista osalla on simuloitu tartunta.”
Sitra on myös edellyttänyt ohjelmistoyhtiöiltä, että Vaasan hankkeen tulokset ovat avoimen lähdekoodin piirissä, jolloin muutkin toimijat voisivat hyödyntää ja muokata tehtyä koodia. Tämä voi nopeuttaa virallisen koronasovelluksen käyttöönottoa.