
”Vaalit toukokuussa voivat tappaa sinut” – Puolan hallitus uhmaa koronaa ja perustuslakia: ei suostu perumaan presidentinvaaleja
Puolan on tarkoitus äänestää uudesta presidentistä 10. toukokuuta. Maan hallitus uskoo koronapandemian huipun olevan ohi siihen mennessä.
Kello oli lähes neljä lauantain vastaisena yönä 28. maaliskuuta. Puolan parlamentin alahuone eli sejm oli istunut perjantaista lähtien ja pääsi vihdoin äänestämään 79-sivuisesta kriisipaketista. Sen avulla hallitus pitäisi Puolan jaloillaan koronaviruksesta huolimatta.
Kriisipaketin läpimenosta ei ollut epäilystä. Puolaa jo toista kautta hallitsevalla konservatiivisella Laki ja oikeus -puolueella (PiS) on sejmissä siihen tarvittava enemmistö.
Tunnelma istuntosalissa oli kuitenkin tyrmistynyt. PiS oli 1,5 tuntia ennen äänestystä ujuttanut talouspaketin yhteyteen lakimuutoksen, joka koski toukokuuksi suunniteltuja presidentinvaaleja.
Puolan oppositio on vaatinut vaalien perumista koronaviruksen takia, mutta PiS ei ole siihen suostunut. Sen sijaan se halusi muuttaa vaalilakeja korona-aikaan sopiviksi, esimerkiksi sallia pakollisessa karanteenissa oleville ja yli 60-vuotiaille äänestämisen kirjeitse postin välityksellä.
”Olemme kuin hautajaisissa. Kohta äänestämme lakimuutoksesta, joka rikkoo perustuslakia”, tviittasi suurimman oppositiopuolueen Kansalaisfoorumin (PO) Bartłomiej Sienkiewicz.
”Näyttää siltä, että tasavallat kuolevat huomaamatta.”
Puolasta kuten myös Unkarista viime vuosina tulleet uutiset ovat olleet demokratian näkökulmasta hälyttäviä, eikä koronakriisi ole tuonut uutisvirtaan muutosta.
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán käytännössä kaappasi vallan itselleen koronan varjolla. Puolassa maan todellinen johtaja Jaroslaw Kaczyński haluaa oman miehensä jatkavan presidenttinä keinoista ja terveysriskeistä piittaamatta.
Koronavirus on hiljentänyt myös Puolan, ja perheitä lukuun ottamatta ulkona liikkuminen on sallittu korkeintaan kahden ihmisen ryhmissä. Virustartuntoja on virallisesti alle 3 000, mikä on väestöön suhteutettuna selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa.
Hallitus uskoo, että koronahuippu iskisi Puolaan jo huhtikuun puolivälissä, ja siksi vaalit voitaisiin järjestää aluperäisessä aikataulussa. Andrzej Duda valittiin Puolan presidentiksi 2015, ja hänellä on mielipidekyselyjen mukaan mahdollisuudet saada jatkokausi jo ensimmäisellä kierroksella 10. toukokuuta.
Puolan perustuslakituomioistuin linjasi kuitenkin vuonna 2006, ettei vaaleja koskevaa lainsäädäntöä voi muuttaa puoli vuotta ennen vaaleja. Tuomioistuimen entinen presidentti Andrzej Zoll pitää sejmin öisessä kokouksessaan hyväksymää muutosta sekä perustuslain että vaalilain vastaisena.
”Haluan korostaa: kuusi kuukautta ennen vaaleja mitään muutoksia ei voi tehdä”, Zoll sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.
Martin Mycielski on Open Dialogue Foundation -kansalaisjärjestön (ODF) Brysselin toimiston tiedotusjohtaja. Hän on Puolan tärkeimmän päivälehden Gazeta Wyborczan entinen EU-kirjeenvaihtaja ja seuraa tarkkaan Puolan politiikkaa.
”Muut ehdokkaat lopettivat kampanjoinnin kuukausi sitten, mutta Dudaa haastatellaan lähes jokaisessa uutisjutussa (verovaroin rahoitetussa) mediassa, esimerkiksi TVP:n pääuutislähetyksessä hän saattaa esiintyä 10–15 kertaa”, Mycielski kuvaa tilanteen epäreiluutta.
Opposition pääehdokas, PO:n Malgorzata Kidawa-Blonska pitää vaalien järjestämistä koronakriisin aikaan suorastaan rikollisena ja on esittänyt vaaliboikottia.
Valtapuolue PiS on myös esittänyt kompromissia, jonka mukaan vaalit järjestettäisiin kokonaisuudessa postitse. Tätä koskeva lakiehdotus olisi medialähteiden mukaan tulossa parlamenttiin 3. huhtikuuta.
Postien työntekijät pitävät presidentinvaalin järjestämistä postin välityksellä ”absurdina” ajatuksena. Monet opposition hallussa olevat kunnat ja kaupungit ovat puolestaan kieltäytyneet valmistautumasta vaaleihin, mutta PiS on uhannut kaupunkien johtoa potkuilla.
”Vaalit toukokuussa voivat tappaa sinut”, varoittavat tienvarsikyltit, joita on ilmestynyt useita satoja PiS:n vahvoille tukialueille Puolassa. Tempauksen takana on epävirallinen joukko aktiiveja, joka kutsuu itseään spontaanin kansalaiskampanjan päämajaksi (Spontaniczny Sztab Obywatelski).
”Ainakin 25 maassa vaalit on peruttu koronan takia. Jopa Vladimir Putin siirsi kansanäänestystä perustuslain muuttamisesta Venäjällä”, sanoo kampanjassa mukana oleva Martin Mycielski.
”Syitä perua vaalit myös Puolassa on vaikka kuinka paljon, esimerkiksi se, että miljoonat ulkomailla asuvat puolalaiset eivät voisi äänestää.”
Samaa mieltä näyttävät olevan myös kansalaiset. Mielipidekyselyjen mukaan valtaosa puolalaisista haluaisi siirtää vaalit koronan jälkeiseen aikaan.
Presidentinvaalien järjestämisestä on tullut Jarolaw Kaczyńskille arvovaltakysymys. Hänet tunnetaan miehenä, joka ei mielellään anna periksi.
Kaczyńskin ajatus on uudistaa Puolaa rakentamalla ”neljäs tasavalta” eli käytännössä tehdä pesäero kommunisteihin ja heidän jälkeensä valtaan nousseisiin, yksilökeskeisyyttä korostaviin liberaaleihin.
Kaczyński haluaa palauttaa politiikkaan kansalliset arvot, kirkon ja yhteisöllisyyden. Demokratia on hänen näkökulmastaan liian hidas työkalu ja EU:n peräänkuuluttama oikeusvaltioperiaate suoranainen jarru. Puolaa on arvosteltu erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden romuttamisesta.
”PiS:lle on tyypillistä, että tarvittaessa laillisuus voidaan heittää ikkunasta ulos”, sanoo Martin Mycielski.
Mycielskin ennuste on, ettei Puolan keskushallitus saa vaalijärjestelyjä kuntoon ennen vaaleja. Oppositioenemmistöinen parlamentin ylähuone voi jarruttaa postiäänestystä koskevan lain läpimenoa, halutessaan jopa 30 päivää mutta ei kuitenkaan estää sen läpimenoa.
”PiS:n sisältä kantautuvat signaalit viittaavat siihen, että vaalit joudutaan perumaan. Nyt pelataan aikaa ja vaalien perumisesta ilmoitetaan, kun poliittisesti sopiva ajankohta löytyy”, Mycielski sanoo.
Puolassa on voimassa epidemiologinen hätätila koronan takia, mutta ei vielä varsinaista hätätilaa.
Hätätilan julistaminen peruisi automaattisesti presidentinvaalit ja siirtäisi ne hamaan tulevaisuuteen. Vaalit voitaisiin järjestää vasta sitten, kun poikkeustilan päättymisestä on kolme kuukautta.