Kansanedustaja sote-uudistuksesta: ”Julkisen sektorin Talvivaara”
Tavoite tuottavuudesta unohtui, väittää Eero Lehti.
Sote-uudistuksen isot linjat ovat selvillä. Kuntakohtaiset rahoituslaskelmat julkistettiin joulukussa. Millainen uudistus saadaan, kansanedustaja Eero Lehti (kok)?
”Tämä on täysin uskomaton projekti, jos ajatellaan, miten suuresta asiasta sote-uudistamisessa on kysymys. Palvelut uudistetaan ilman perusteellista vertailutietoa eri maakuntien toimintatavoista tai esimerkiksi yksityisestä sektorista – puhumattakaan, että olisi katsottu Ruotsin suuntaan.”
”Uudistukseen liittyy vakavia riskejä.”
Millaisia riskejä?
”Sote-rakenne ja rahoitus uudistetaan koko valtakunnassa ’yhdessä yössä’ varmistamatta sen toimivuutta. Sote-uudistus on julkisen sektorin Talvivaara, jossa moni poliitikko polttaa vielä näppinsä, jos järjestelmä ei toimikaan.”
Mikä olisi oikea tapa?
”Pitäisi kokeilla alueellisesti, ennen kuin päätetään, että uudistus toteutetaan koko maassa. Peruskoulu-uudistus toteutettiin vaiheittain ja ongelmia korjattiin pitkin matkaa. Uudistus käynnistettiin Lapista ja tuotiin viime vaiheessa Uudellemaalle, jolloin pahimmat lastentaudit oli jo korjattu.”
Onko sote-uudistus liian suuri uudistus toteutettavaksi kertaheitolla?
”Juuri näin.”
”En usko, että yksikään tuotantotalouden insinööri suostuisi uudistamaan koko Suomen paperiteollisuuden tuotantoprosessia yhdessä yössä vaihtaen kaikki koneet kerralla. Poliitikot olettavat, että julkisen sektorin suurin ja kallein uudistus voitaisiin toteuttaa näin.”
Syntyykö uudistuksesta kaivattuja miljardisäästöjä?
”Ei synny. Alun perin uudistuksen piti tuottaa 2,5 miljardin säästöt tuottavuuden parantamisen kautta. Toistaiseksi ei ole saatu aikaan kuin suuri epävarmuus kunnissa, jotka ovat saaneet yllättäen eteensä salassa pidetyn rahoituslaskelman. Se on hurjaa luettavaa.”
Kuinka kotikaupunkisi Keravan käy uudistuksessa?
”Kun sote-palvelut siirretään pois kuntien käsistä, Keravan budjetti on noin 65 miljoonaa euroa. Tästä meidän pitäisi maksaa sote-palveluista nykyiseen kustannustasoon nähden vuositasolla vielä 17 miljoonaa euroa lisää. Meitä siis rangaistaan tehokkuudesta. Toteutuessaan lisälasku tarkoittaa Keravalla 2–3 veroprosenttiyksikön korotusta. Vastaavasti tehoton Helsinki saa 145 miljoonaa euroa vuositasolla lisää.”
Voiko malli mennä läpi?
”Eiköhän perustuslakivaliokunta joudu puuttumaan. Yli puolet kuntien resursseista viedään yhdellä ainoalla päätöksellä. Se ei taida olla kunnallisen itsehallinnon perustuslain suojan kannalta ongelmatonta.”
Mitä eduskunnan pitäisi tehdä?
”Palauttaa uudistus asiantuntevaan virkamiesvalmisteluun. Näyttää siltä, että nyt poliittinen valmistelu on ollut niskan päällä.”
Miksi uudistuksesta syntyi tällainen soppa?
”Minulla on sellainen hypoteesi, että laumassa ihmiset alistuvat sellaiseen ajatteluun, että ’kyllä tämän varmaan joku on miettinyt’. Mutta se ei silti tarkoita, että joku olisi sen todella miettinyt.”