Jussi Halla-aho hivuttautuu lähemmäs toista kierrosta – onko uhattuna jopa gallup-johtaja Stubb? 

Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella hopea ei ole hävitty mitali.

Suomalaiset äänestävät uudesta valtionpäästä tammikuun päätteeksi. Ylivoimaista ennakkosuosikkia ei ole. Tämän vuoksi tammikuussa ratkeaakin vain pääsy toiselle kierrokselle.

Gallup-mittauksissa kahden kärki on ollut syksyn ajan selvä: Alexander Stubb (kok) ja Pekka Haavisto (vihr) ovat mitelleet keskinäisestä paremmuudesta.

Koska ykkössija ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa, merkitystä on myös kärjen takana tulevilla.

Siellä vuoden viimeiset kannatusmuutokset kielivät yllätysten mahdollisuudesta.

Syksyn alussa kärkikaksikon taakse muodostui kolmen ehdokkaan kymppikerho. Mika Aaltola (sit), Olli Rehn (kesk) ja Jussi Halla-aho (ps) olivat kyttäysasemissa noin kymmenen prosentin kannatuksella.

Tämä kolmikko sijoittuu poliittiseen keskustaan tai oikeistoon, joten he kamppailevat ainakin osin samoista äänistä. Keskinäisen kilpailun vuoksi olisi yllättävää, jos kukaan ei onnistuisi erottumaan toisista ja kolme kärkkyjää tulisi vaalipäivänä maaliin rinta rinnan.

Pudotuspeli alkoi loppuvuonna. Ilman valmista kampanjakoneistoa kisaan lähteneen Mika Aaltolan kannatus on romahtanut alle viiden prosentin. Muutos on yhtenäinen Ylen, Helsingin Sanomien ja Uutissuomalaisen teettämissä kyselyissä.

Joulukuisia kyselyitä yhdistää myös se, että Olli Rehnin kannatus on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut. Hän ei näytä hyötyneen siitä, että yksi kilpakumppani on tippumassa kisasta.

Ylen kyselyn julkinen tausta-aineisto kertoo, että Aaltolan takana olleet keskustalaiset ovat siirtyneet ennemmin Stubbin taakse.

Sen sijaan kärkikaksikon takaisena kärkkyjänä on korostunut Jussi Halla-aho. Hänen kannatuksensa oli vuoden päätteeksi nousussa, vaikkakin maltillisesti. Ylen mittauksessa hän oli vielä neljäntenä, Hesarin ja Uutissuomalaisen gallupeissa kivunnut Rehnin ohi kolmanneksi.

Halla-ahon kannatuksessa olisi sikäli nousuvaraa, että se on jäljessä puoluettaan. Perussuomalaisten gallup-suosio on 18 prosentin luokkaa.

Samasta syystä julkisuudessa on seurattu Jutta Urpilaisen (sd) kampanjan alkua. Hänellä on kuitenkin Halla-ahoa enemmän kirittävää. Urpilainen on vasta rikkonut viiden prosentin rajan, kun Sdp:tä äänestäisi nyt 20 prosenttia suomalaisista.

Demariäänestäjät ovat toistaiseksi olleet ennemmin Haaviston takana. Helsingin Sanomien tuorein gallup kertoi Urpilaisen kannatuksen jopa laskeneen.

Jos Halla-aho saa omansa taakseen, tulisi eteen kysymys, ruokkisiko menestys itseään. Eli houkuttelisiko hän äänestäjiä myös muista puolueista.

Halla-ahon mahdollinen nousu uhkaisi tietenkin Haavistoa, koska juuri hän on gallupeissa toisena. Toisaalta poliittinen vasemmisto voisi reagoida ryhmittymällä entistä vankemmin Haaviston taakse.

Tämän vuoksi kärkikaksikosta paine kohdistuisi myös Stubbiin. Hän kuuluu puolueensa arvoliberaaliin laitaan. Tämä on auttanut siinä, että kokoomus on saanut taaksensa Rkp:n kannattajat, jolla ei ole omaa ehdokasta.

Sen sijaan kokoomuksen oikea laita on avoin hyökkäykselle. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) näytti mallia ja lopetti joulurauhan kontekstista irrotetulla kuvakaappauksella. Sen avulla hän maalasi Naton pitkäaikaisena kannattajana tunnetusta Stubbista kuvaa jäsenyyden jarrumiehenä.

Jos Halla-aho – tai vaikka Rehn – onnistuisi nousemaan toiselle kierrokselle, putoamisvaarassa saattaisi olla juuri Alexander Stubb. Äänet siirtyisivät todennäköisimmin oikeiston sisällä.

Tie kymppikerhosta toiselle kierrokselle on toki kaikkea muuta kuin sileä. Ensinnäkin jo toisena olevan Haaviston kannatus on noin kaksinkertainen.

Halla-aho myös jakaa mielipiteitä. Marraskuussa Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä puolet suomalaisista arvioi, ettei voisi äänestää häntä presidentiksi. Luku oli ehdokkaista selvästi korkein.

Ylen joulukuun kyselyssä Halla-ahon tuki muiden puolueiden kannattajissa oli virhemarginaalin luokkaa.

Toisaalta poliittiset laidat ovat korostuneet joulukuussa alkaneissa tv-väittelyissä. Halla-aho hakee epävakaasta maailmantilanteesta kaikupohjaa sanomalleen globalisaation ja kansainvälisten sopimusten varjopuolista.

Muutakin julkisuutta on riittänyt. Sopivasti joulun välipäivinä uutisaiheeksi nousivat Halla-ahon tekemät rikosilmoitukset koomikko Iikka Kivestä ja poliitikko Aino Tuomisesta (vihr).

Toki myös Rehnin ja Urpilaisen kampanjat hakevat uutta virtaa joululomien päättyessä. Kritiikin Stubbia ja Haavistoa kohtaan on pakko lisääntyä, jos paikka edes jatkokierroksella kiinnostaa.

Vielä ei ole liian myöhäistä yllättää. Esimerkki vuoden 2012 vaalissa Haaviston nousu toiselle kierrokselle alkoi vasta vuodenvaihteessa.

Kuukausi on lyhyt aika ihmiselämässä mutta pitkä aika loppusuoralle kaartavassa presidenttikisassa.