Vaalitenttien jännite on Anderssonin ja Halla-ahon varassa
Presidentinvaalien ennakkosuosikit puristavat mailaa ja pelaavat varman päälle, kirjoittaa politiikan toimittaja Heikki Vento.
Vasemmistoliiton Li Andersson ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pärjäävät presidenttikeskusteluissa, koska he eivät peittele omaa linjaansa. Ennakkosuosikit puristavat mailaa ja pelaavat varman päälle.
Yleisradion ensimmäinen väittely torstaina oli hyvin samanlainen kuin ehdokkaiden aiemmat kohtaamiset. Tunnelma oli ystävällinen. Yllätyksiä tai irtiottoja ei nähty.
Tentin ehdoton onnistuja oli vasemmistoliiton Li Andersson. Kerta ei ollut ensimmäinen.
Andersson esiintyy rennosti, sopivan innostuneesti ja kertoo selkeästi kantansa. Jalkaterä vipattaa ja sormi on tiuhaan pystyssä. Hän saikin Ylen tentissä paljon puheaikaa.
Kun moni vastaa lyhyesti, Andersson pääsee luennoimaan. Sotilasmenoista ja aseista puhuttaessa hän ottaa mukaan laajan turvallisuuskäsitteen, huoltovarmuuden, henkisen maanpuolustuksen ja ympäristön.
Kun muut ehdokkaat kiistelevät raja-asemien määrästä, Andersson muistuttaa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista.
Hyvä esimerkki on Israelin ja Hamasin yhteenotto. Andersson tuomitsee Hamasin iskut ja Israelin toiminnan. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt äänestää Yhdistyneissä kansakunnissa tyhjän asemesta Gazan tulitauon puolesta.
Keskustelussa kajottiin puolustusmäärärahoihin ja annettiin ymmärtää, että Suomen puolustuskyvyssä on puutteita. Andersson on edellisen hallituksen ministeri.
”Se mikä on pyydetty, se on annettu”, hän kuittasi.
Myös Halla-aho sai paljon aikaa Ylen tentissä. Hänen tyylistään tulee mieleen hegeliläinen filosofia ja marxilainen dialektiikka. Ensin teesi, sitten antiteesi ja lopuksi synteesi eli vastaus kysymykseen.
Halla-aho on Anderssonin vastakohta. Hän korostaa toistuvasti, että lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia pitää muuttaa, jos ne eivät toimi tai ovat Suomen etujen vastaisia.
Mielipidemittauksien kärjessä olevista ehdokkaista kokoomuksen Alexander Stubb pelasi varman päälle. Lyhyitä vastauksia ja paljon tuttuja lukuja.
Tentin harmaat miehet, puolueensa taustalle häivyttäneet valitsijayhdistysten ehdokkaat Pekka Haavisto (vihr) ja Olli Rehn (kesk) eivät räjäyttäneet pankkia.
Laskusuunta kannatusmittauksissa saattoi vaikuttaa Haaviston esiintymiseen. Hän oli vaisu ja hermostunut.
Epävarmuus tuli parhaiten esiin, kun Haavisto vastasi kysymykseen, pitäisikö Israelin toimet Gazassa tuomita. Haavisto sortui saivarteluun näytön puutteesta, eikä tentin onnistuneesti vetänyt Annika Damström saanut punastelevalta Haavistolta selkeää vastausta.
Kannatusmittauksissa keskikastiin juuttunut Rehn esiintyi varmasti ja värittömästi. Hän toi keskusteluun mukaan talouden merkityksen.
Kun mikään ei auta, silloin otetaan aseeksi sisäpolitiikka. Rehn muistutti, että Stubbin ja Jyrki Kataisen (kok) hallitukset leikkasivat puolustusmäärärahoja.
Stubb ja sosiaalidemokraattien ehdokas Jutta Urpilainen eivät reagoineet heittoon. Urpilainen oli Kataisen hallituksen valtiovarainministeri. Urpilainen puolestaan tökkäsi nykyistä hallitusta kehitysavun määrärahojen leikkaamisesta.
Urpilainen ja Andersson vastasivat kielteisesti kysymykseen, pitäisikö Nato-Suomen sallia ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueen kautta. Muille kauttakulku sopisi.
Urpilainen viihtyy tenteissä. Kansainväliset asiat ovat tulleet tutuiksi komissaarin tehtävässä. Ongelmana on heikko kannatus.
Valitsijayhdistyksen ehdokas Mika Aaltola on näiden vaalien esimerkki siitä, kuinka suosio voi kutistua olemattomiin. Vaalien lähestyessä asetelmat muuttuvat rajusti ja usein suurten puolueiden ehdokkaiden eduksi.
Aaltola vauhditti keskustelua puolustusmäärärahojen tasosta. Hän kannatti niiden nostamista kolmeen prosenttiin kansantuotteesta.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli tutun varma. Hän otti avukseen aluepolitiikan ja vaati puolustusvoimilta investointeja Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Liike Nytin Harry Harkimo on kehuskellut sotilasarvollaan, kun vastaehdokkaissa on korpraali, kaksi siviilipalvelusmiestä ja varusmiespalveluksesta vapautettu Aaltola. Nyt hän jäi kiinni tietämättömyydestä.
Harkimo taivasteli, että Suomessa ei ole mitenkään valmistauduttu, kuinka suomalaiset rekrytoidaan Naton valmiusjoukkoihin. Urpilainen pääsi oikaisemaan, että hallitus on kertonut valmistelevansa tarvittavia lakeja.