Presidentinvaali alkaa viimein oikeasti – Halla-aholla ja Urpilaisella on nousun paikka

Presidentinvaali alkaa viimein oikeasti. Syy on yksinkertainen: luvassa on ensimmäinen tv-tentti.

Kaikki yhdeksän ehdokasta ovat paikalla MTV:n lähetyksessä illalla. Ehdokasovi näytti jo sulkeutuneen Paavo Väyrysen (kesk) edestä, mutta hän pyrkii vielä saranapuolelta sisään ja Yleisradion tenttiin ensi viikolla.

Ehdokkaat ovat syksyn ajan kulkeneet eri paneeleissa sen verran, että he osaavat ulkoa niin toistensa vastaukset kuin sen, miten he juovat kahvinsa. Silti vasta pääkanavien tenteille on odotettavissa sellaisia yleisöjä, että niistä voi syntyä valtakunnallisia keskustelunaiheita. Esiintymisiä suomalaiset voivat ruotia joulupöytien antimena.

Hyviä esiintymisiä olisi ainakin lupa odottaa. Tentteihin astelee muun muassa kaksi entistä ulkoministeriä, nykyinen komissaari ja entinen komissaari ja eduskunnan nykyinen puhemies.

Voimakkaita kirejä on nähty ennenkin. Loppuvuodesta 2011 alkoi Pekka Haaviston (vihr) ja Väyrysen kilpajuoksu toiselle kierrokselle. Joulukuussa 1999 puolestaan ennakkosuosikit Riitta Uosukainen (kok) ja Elisabeth Rehn (r) valuivat lopullisesti Tarja Halosen (sd) ja Esko Ahon (kesk) taakse.

Ylen tuorein gallup toi pientä eloa kannatuslukuihin. Vaalien asetelmaa ne eivät kirjoittaneet täysin uusiksi, mutta varovaista liikehdintää riittää kärkikaksikko Alexander Stubbin (kok) ja Pekka Haaviston takana.

Kahteen kärkkyjään kohdistuu erityisiä odotuksia, sillä heidän kannatuksensa laahaa selkeästi puolueensa kannatuksen takana.

Perussuomalaiset luottaa siihen, että tv-tentit kääntävät Jussi Halla-ahon kannatuksen nousuun. Puolueväki luottaa Halla-ahon väittelytaitoon.

Tähän asti hänen kampanjointiaan on hidastanut eduskunnan puhemiehen tehtävän hoito. Este poistuu, kun eduskuntatyö jää ennen joulua tauolle, jolta se palaa vasta helmikuun alussa.

Perussuomalaisten perinteisenä ongelmana on, että puolueen äänestäjät liikkuvat vilkkaimmin eduskuntavaaleissa. Tuoreimmassa Ylen kyselyssä Halla-ahon nousi. Hän on saanut houkuteltua yli puolet puolueen kannattajista taakseen. Suosio on pois Stubbilta ja Mika Aaltolalta.

Nousuun luottaa myös Jutta Urpilaisen kampanja, kun komissaari on viimein saatu Suomen kamaralle. Demarileirissä muistetaan, kuinka pelkkä ehdokkuusilmoitus moninkertaisti Stubbin gallup-kannatuksen alkusyksynä.

Syksyllä iso osa vasemmistosta ryhmittyi Pekka Haaviston taakse. Tämän ryhmän houkuttelussa Sdp on jo osin onnistunut. Tuoreessa Ylen kyselyssä Urpilaisen kannatus yli kaksinkertaistui Sdp:n kannattajien keskuudessa. Vastaavasti Haavisto menetti samassa joukossa suosiotaan.

Urpilaisella olisi nousuvaraa myös muualla. Sdp oli keväällä suosituin puolue yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Presidenttigallupeissa tämän ryhmän suosituin on ollut Alexander Stubb.

Urpilaiselle vetoapua voivat tuoda myös sukupuoli ja maantiede, vaikka virallisesti presidenttiä pätevyyden perusteella valitaankin. Ehdokasjoukko on varsin miehinen, ja kaikki kärkiehdokkaat asuvat pääkaupunkiseudulla. Yksi kokkolalainen naisdemari voi siis yllättää.

Jos Urpilainen saa kannatuksensa nousuun, se voi nakertaa kärkikaksikkoa. Tätä kautta hän voisi parhaimmillaan haastaa itse Haaviston paikan toisella kierroksella. Oikeiston ehdokkaat puolestaan ottaisivat mielellään vastaan huomion Stubbin laskevasta kannatuksesta.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin huomattava, että kärkikaksikon etumatka on vielä selvä muihin nähden. Ero Stubbin ja muiden seuraavien oikeistoehdokkaiden välillä on noin kolminkertainen.

Kisa on toistaiseksi ollut varsin sopuisa. Kohteliaisuus on tietenkin hyve, mutta selvät erot ruokkisivat kansalaisten halua valita puolensa ja lähteä uurnille.

Rivistä on toistaiseksi eniten erottunut Li Andersson. Vasemmistoliitto on häpeilemättä lähtenyt vaaliin pitämään esillä omia kantojaan. Jälkiviisaasti samaa kaipuuta on Rkp:ssä, joka ei asettanut omaa ehdokasta. Puolue on alkutalven ajan profiloitunut lähinnä sillä, ettei se tunnu tietävän, mitä sen hallituskumppanit tekevät.

Ylen kyselyn tausta-aineisto paljastaa, että Rkp:n kannattajat ovat asettuneet Stubbin taakse 70-prosenttisesti. Suomenruotsalaisen arvoliberaalin valinta ehdokkaaksi oli tässä mielessä kokoomukselta onnistunut ratkaisu. Vielä alkusyksystä puolet Rkp:n kannattajista oli Haaviston takana.

Stubb on lisäksi onnistunut vakiinnuttamaan asemansa omassa puolueessaan, vaikka kesällä ehdokastilanne oli luisumassa kaaokseen. Puolueuskollisimmat äänestäjät löytyvät vihreiden ja kokoomuksen riveistä.

Nyt keulapaikalle noussut Stubb yrittää olla keikuttamatta omaa venettään. Stubbin nousu ei Ylen tuoreessa kyselyssä osoittanut pysähtymisen merkkejä, mutta onko nousu alkanut liian varhain?

Epävakaassa maailmanajassa rauhallisuudesta pyritään tekemään hyvettä. Stubb pyrkii muistuttamaan enemmän analyyttista professoria kuin mielipiteitä muinoin jakanutta ministeriä. Harmaaksi haukuttu Olli Rehn (kesk) pyrkii jopa kääntämään tylsyyden valtikseen. Vakaa kuin kallio, hänen kampanjalauseensa kertoo – ja tuskin vahingossa viittaa samalla talvisodan maalaisliittolaiseen presidenttiin.

Haaviston riesa on liikakin tuttuus. Aiemmin Suomen historiassa kukaan ei ole noussut presidentiksi enää kolmannella ehdokkuudellaan. Vuoden 2012 ilmiö ei ole enää nousuhuumaa vaan lähtötaso.

Uutta puhtia tarvitsee myös Mika Aaltola. Mustan hevosen kannatus on romahtanut myös muissa kuin Ylen kyselyissä. Ukrainan sodan kommentointi teki selväksi, että Aaltola hallitsee tv-esiintymiset. Oma kysymyksensä on, kuinka hyvin hän vaihtaa sävyä asiantuntijasta poliitikoksi.

Haastetta Aaltolalle tuo myös rahoitus. Hänen kampanjansa on tavoitellut 400 000 euron budjettia. Joukkorahoitus on toistaiseksi kerryttänyt noin 35 000 euroa. Summa on enemmän eduskunta- kuin presidentinvaalien tasoa. Kannattajakortit Aaltola sai kasaan rivakasti, mutta vapaaehtoisten on vaikea korvata mainosnäkyvyyttä.

Vaikka Sauli Niinistön seuraajaa ei vielä julisteta, yhtä voittajaa voi uumoilla. Kun Niinistön uudelleenvalinta oli kuusi vuotta sitten selvä, äänestysaktiivisuus jäi 69,9 prosenttiin. Luku oli tismalleen sama, kun Urho Kekkonen kukitettiin viimeisen kerran presidentiksi, ilman oikeaa vastaehdokasta.

Sen sijaan Mauno Koivisto valittiin Kekkosen seuraajaksi 86,8 prosentin äänestysvilkkaudella. Äänestysinto kääntyneekin jälleen kerran nousuun.