EU ottaa VM:n ennusteen pois Urpilaisen kontrollista

ennuste
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU:n uudet budjettipykälät veisivät valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (sd) mahdollisuuden puuttua johtamansa ministeriön talousennusteeseen. Suomen hallitus jarruttaa komission asetusehdotuksen käsittelyä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen piti tiedotustilaisuuden vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta Säätytalossa Helsingissä tiistaina 7. elokuuta. Kuva Benjamin Suomela / Str / Lehtikuva.

EU:n huippukokous sopi viime syksynä euroalueen budjettikurin tiukentamisesta. Huippukokouksen päätösten pohjalta EU-komissio julkisti marraskuussa 2011 budjettiseurantaa koskevan asetusehdotuksen, jonka mukaan jokaisen eurovaltion pitää delegoida budjettipolitiikan pohjana olevan talousennusteen laadinta “riippumattomalle elimelle”.

Asetusluonnoksen perustelujen mukaan “puolueelliset ja epärealistiset” kansantalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat heikentää budjettisuunnittelua ja budjettikuria. Komission mukaan taas “riippumattomilta elimiltä” saatavat ennusteet voivat tarjota puolueettomia ja realistisia makrotalouden ennusteita.

Asetusluonnos on nyt eurovaltioiden käsittelyssä ja viime keväänä siitä keskusteltiin myös eduskunnassa. Jos EU:n parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen, myös Suomen valtiovarainministeriö teettää tulevaisuudessa budjettipolitiikan pohjana olevan ennusteen “riippumattomalla” laitoksella.

Virkamiehet: Emme ota kantaa

Valtiovarainministeriö (VM) ei toistaiseksi ota kantaa siihen, millaisia muutoksia vaatimus riippumattomasti laaditusta ennusteesta edellyttäisi ennusteen laadintaprosessissa ja VM:n organisaatiossa.

SK kysyi alivaltiosihteeri Martti Hetemäeltä ja ylijohtaja Jukka Pekkariselta, voisiko VM:n kansantalousosasto edelleen laatia ennusteen, jos osasto eriytettäisiin ministeriön linjaorganisaatiosta ja tehtäisiin siten riippumattomaksi poliittisesta ohjauksesta. Hetemäki vastaa VM:n euroasioiden valmistelusta. Pekkarinen, ministeriön pääekonomisti, johtaa kansantalousosastoa ja ennusteen laadintaa.

“Budjetin pohjana olevan ennusteen läpinäkyvyyden, riippumattomuuden ja laadunvalvonnan turvaamista käsitellään parhaillaan muiden finanssipoliittiseen sopimukseen liittyvien asioiden yhteydessä”, Pekkarinen sanoi.

Hetemäki sanoi, ettei hän valitettavasti pysty sanomaan asiasta sen enempää.

Kommenttia ei herunut myöskään kysymykseen, edellyttääkö asetus sitä, että ennusteen oletukset ja menetelmät julkistettaisiin entistä yksityiskohtaisemmin.

Vihriälä ja Ilmakunnas: Lisää läpinäkyvyyttä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi, että jos VM:n ennusteiden riippumattomuus pyrittäisiin toteuttamaan eriyttämällä ministeriön ennustetoiminto muusta toiminnasta, syntyisi paine uudenlaiseen avoimuuteen.

“Järjestelyn uskottavuus vaatisi, että ennustetoiminto raportoi hyvin tarkkaan ennusteidensa perusteet ja laatimismetodologian.”

Asetusehdotus määrää eurovaltiot myös perustamaan riippumattoman neuvoston kansallisen finanssipolitiikan vahtikoiraksi. Suomessa on ‘finanssipolitiikan neuvostosta’ puhuttu aikaisemminkin ja sitä ovat kannattaneet useat ekonomistit. Ruotsin “Finanspolitiska rådet” perustettiin jo vuonna 2007. Sen riippumattomista arvioista ja keskustelevasta roolista on Ruotsissa saatu hyvät kokemukset.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas muistuttaa, että VM:n ulkopuoliset ennustelaitokset eivät pysty käytännössä arvioimaan esimerkiksi kestävyysvajelaskelmien osuvuutta, koska niiden voimavarat ovat siihen liian pienet.

“Muun muassa tästä kumpuaa tarve ‘finanssipolitiikan neuvoston’ tyyppisiin instituutioihin, joissa riippumattomat asiantuntijat saisivat tilaisuuden tehdä omia arvioitaan samalta viivalta valtiovarainministeriön kanssa.”

Suomen hallituksella penseä asenne

Hallitus lähetti eduskunnalle alkuvuonna 2012 kaksi kirjelmää kahdesta komission ehdottamasta asetuksesta, joiden tarkoitus on vahvistaa euromaiden budjettikuria. Edellä selostettu asetus oli toinen näistä asetuksista.

Hallitus sanoi tukevansa “pääosin” komission ehdotuksia, mutta kritisoi niitä samalla suorasukaisesti ja ilmoitti, ettei se aio kiirehtiä niiden kansallista valmistelua.

Asetusehdotukset ovat osin päällekkäisiä talouspolitiikan koordinaatiopaketissa eli niin sanotussa six packissa sovittujen uudistusten kanssa. Hallituksen mukaan päällekkäiset normit ja menettelyt eivät välttämättä paranna tilannetta.
“Tämä koskee myös ehdotuksia riippumattomista talousennusteista ja finanssipoliittisista neuvostoista”, hallitus kirjoitti eduskunnalle.

Hallituksen mukaan olisi parasta, jos jokainen eurovaltio järjestäisi nämä asiat omalla tavallaan. Samalla se korosti, että kansallisen budjettisuunnittelun “objektiivisuus” on turvattava.

“Asian valmistelua ei ole syytä kiirehtiä liikaa, jotta jäsenvaltioiden näkemykset ja vaihtelevat olosuhteet voidaan ottaa riittävästi huomioon”, hallitus kirjoitti. Myös talousvaliokunta halusi, että aiheesta tehdään lisäselvityksiä.