Velkajarru on voitto kokoomukselle

Kokoomuksen kesäkokouksessa elokuussa puhunut pääministeri Petteri Orpo linjasi, että niin kutsuttu velkajarru on syksyn suurin poliittinen kysymys. Siinä punnittaisiin hänen mukaansa vastuulliset ja vastuuttomat.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) esiintyikin tiistaina voitokkaana, kun puolueet kertoivat solmineensa yhteisen parlamentaarisen sopimuksen ”julkisen talouden hoitamisesta”.

Sopimus tuo lakiin EU:n uusia finanssipoliittisia sääntöjä tiukemmat tavoitteet, joilla julkista velkaa pyritään tulevina vuosina suitsimaan.

Lisäksi puolueet sopivat yhteisestä parlamentaarisesta menettelystä, jolla ne asettavat aina vaalikauden puolivälissä rahoitusasematavoitteen seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. Ennen vaaleja asetetaan tavoite myös tarkemmin seuraavalle vaalikaudelle.

Rahoitusasematavoitteesta voidaan suoraan laskea, minkä suuruisia sopeutuksia eli leikkauksia ja veronkorotuksia seuraavien hallitusten olisi tehtävä. Kopran mukaan puolueet eivät voi enää ”lupailla” ennen vaaleja kaikkea hyvää ja kaunista.

Yksi kokoomuksen tavoitteista oli hillitä tällä vaalikaudella julkista velkaantumista.

Valtavista säästöistä huolimatta velkaantuminen on jatkunut huipputasolla. Julkisen talouden alijäämät ovat pysyneet suurina. Viime vuonna alijäämä oli Tilastokeskuksen mukaan peräti 4,4 prosenttia.

Velkajarru onkin kokoomukselle poliittinen voitto. Vaikka puolue ei näytä saavan itse velkaantumista tällä vaalikaudella kuriin, sen pääministerikaudella kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuvat tekemään työtä myös tulevina vuosina.

Kokoomuksen johto osaa tehdä politiikkaa, jossa katse siirtyy prosessiin. Nyt julkinen huomio vaihtuu Orpon hallituksen taloudenpidosta parlamentaariseen työhön, tuleviin vaalikausiin – ja oppositiopuolueisiin.

Kopra oli oikeassa sanoessaan tiedotustilaisuudessa, että vaalikeskustelujen ja laajemminkin talouspoliittisen keskustelun asetelma muuttuu sopimuksen myötä.

Aiemminkin valtiovarainministeriö on voinut esitellä ennen eduskuntavaaleja erilaisia sopeutusarvioitaan ja viitata EU:n finanssipoliittiseen sääntelyyn. Samalla on kuitenkin käynyt selväksi, etteivät yksin EU-säännöt takaa jäsenmaiden noudattavan komission laskemia sopeutuspolkuja.

Komission kirjelmöinnit eivät ole juuri johtaneet rangaistuksiin. Kansalliset säännöt sen sijaan ovat painavammat – ja Suomessa pian myös tiukemmat.

Kun rahoitusasematavoite on selkeästi laskettu, käydään vaalikeskustelu siitä, miten se saavutetaan.

Erityisen merkittävää sovussa on, että siihen ovat sitoutuneet kaikki isot puolueet – siis myös Sdp. Näin niiden välinen kilpailuasetelma ennen eduskuntavaaleja muuttuu.

Sdp ja keskusta voivat sanoa sitoutuneensa vastuullisuuteen siinä missä kokoomuskin, eikä varsinkaan Sdp:tä ole yhtä helppo arvostella löysästä taloudenpidosta.

Juuri isojen puolueiden yhteisymmärrys olikin hallituspuolueille velkajarrusovussa tärkeää ja tavoiteltavaa.

Vaikka työryhmä oli parlamentaarinen, käytiin Suomen Kuvalehden tietojen mukaan neuvotteluja viime viikolla juuri suurten puolueiden kesken.

Lopulta koko ryhmälle annettiin muutokset pohdittaviksi vasta viime viikon lopulla. Paperi kuitattiin tiistaina aamupäivällä.

Oikaisu 14.10.2025 klo 23.20: Toisin kuin jutussa aiemmin todettiin, annettiin tiedot isojen puolueiden neuvottelutuloksesta muiden ryhmien tietoon jo viime viikon lopulla eikä vasta tiistaina.

Lue myös

• Jukka Kopra (kok) suitsutti päätöstä ”historialliseksi”. Vasemmistoliitto jäi sovun ulkopuolelle. julkinen talous

  Puolueet pääsivät sopuun velkajarrusta – vasemmistoliitto jättäytyi ulkopuolelle

  5 MIN