Analyysi: Toistaiseksi valtaosa asuntovelallisista ei hyödy korkojen laskusta lainkaan – Se on huono uutinen kaikille
Suomen Pankin tilastojen mukaan iso osa asuntovelallisista saa helpotusta talouteensa vasta keväällä ja kesällä. Silloin korontarkistuspäiviä on enemmän.
3
MIN
Syyskuun 9. päivä kerrottiin iloisia talousuutisia asuntovelallisille. Kahdentoista kuukauden euribor laski ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen alle kolmen prosentin.
Ekonomistit pitivät uutista talouden elpymisen kannalta hyvänä, sillä asuntovelallisille jää enemmän rahaa muuhun kulutukseen ja asuntokauppakin voisi piristyä.
Syyskuun jälkeen asuntolainojen yleisin viitekorko eli vuoden euribor on laskenut joulukuun alkuun mennessä noin 2,3 prosenttiin. Korko on hivuttautunut vähitellen alaspäin ja uutismediat ovat kertoneet siitä samalla innolla kuin sähkön päivähinnasta.
Osittain uutismedioiden logiikan ymmärtää. Kallistuneet hinnat, maltilliset palkankorotukset ja nousseet korot kiinnostavat ihmisiä, sillä rahaa on ollut käytössä niukemmin.
Syitä on etsitty suhdanteista, hallituksen leikkauksista, Yhdysvaltojen keskuspakin toiminnasta, presidentinvaaleista, energian hinnasta ja yleisapeasta talouden ilmapiiristä, johon etenkin Suomi on ajautunut. Muualla maailmassa talouskasvu on ollut suhteellisen vahvaa.
Korkojen lasku on tietenkin hyvä asia niille, joilla asuntolainaa on suhteellisen paljon tuloihin nähden ja korontarkistus on sattunut loppuvuodelle 2024. Syyskuussa alkaneet reippaammat koronlaskut hyödyttävät kuitenkin toistaiseksi vain harvoja asuntovelallisia.
Suomen Pankin tilastoista käy ilmi, että suomalaiset nostavat asuntolainojaan pääosin keväästä alkusyksyyn.
Suurin osa näistä lainoista sidotaan kahdentoista kuukauden euriboriin. Kyseisten lainojen korontarkistuspäivät osuvat näin ollen aikaisintaan kevääseen tai pahimmassa tapauksessa alkusyksyyn 2025.
Huonolla tuurilla asuntovelallinen maksaa kahdentoista kuukauden euriborin ja marginaalin yhteisvaikutuksena lähemmäs neljän prosentin korkoa vielä noin kymmenen kuukautta.
Korkotilanne hyödyttää nyt asuntovelallisia, jotka ovat sitoneet lainansa kolmen tai kuuden kuukauden euriborkorkoihin. Näiden lainojen korontarkistuspäivät tulevat vastaan nopeammin, toisaalta kyseisten lainojen korot nousevat myös nopeammin.
Tilanne muistuttaa parin vuoden takaista sähkökriisiä. Tuolloinkin osalla ihmisistä kävi erittäin huono tuuri: he olivat sitoutuneet jopa kahdeksi vuodeksi moninkertaiseen sähkön hintaan suhteessa muihin kuluttajiin.
Suomen kansantalouden kannalta korkotilanne on ikävä, vaikka suunta onkin oikea.
Koroista tuleva piristysruiske kotitalouksiin ja laajemmin kansantalouteen näyttää osuvan talouteen voimakkaammin vasta kesällä 2025. Tätä ennen maailmantalous voi olla jälleen sekaisin.
Suomessa työttömyys on noussut jo yli kahdeksan prosentin ja työllisyystilanteen on arvioitu heikentyvän vielä vuoden 2025 alkupuolelle. Suomen työllisyystilanne on Euroopan unionin kolmanneksi huonoin.
Kuluttajien luottamus talouteen onkin edelleen surkea ja konkurssitilastot ovat synkentyneet samaa tahtia ikävien työllisyystilastojen kanssa.
Surkea taloustilanne näkyy myös ihmisten kotona.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden osuus kotitalouksien menoista oli 29,7 prosenttia, kun se vuonna 1980 oli 18,6 prosenttia.
Eroa yli neljänkymmenen vuoden takaisin lukuihin on peräti 11,1 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2024 tilanne ei juurikaan ole parantunut, sillä hinnat eivät ole laskeneet. Hintojen nousu on vain hidastunut.
Tästä syystä myös työmarkkinoilla jälleen riidellään: työntekijäliitot haluavat kymmenen prosentin palkankorotukset, jotka paikkaisivat ostovoiman heikentymistä. Tämä ei tietenkään työnantajille käy, ja nyt teollisuudessa onkin jo nähty lakkoja.