Tämä ei ole autotehdas

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi 1. syyskuuta merkittävän teollisuuspoliittisen uutisen. Valtiosta tulee ajoneuvojen sopimusvalmistaja ja Valmet Automotiven enemmistöomistaja osana laajaa yritys- ja rahoitusjärjestelyä.

Järjestelyn jälkeen valtio omistaa Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja vuorineuvos Ilpo Kokkilan perheen omistama sijoitusyhtiö Pontos Group 21 prosenttia. Veronmaksajien rahaa järjestelyyn käytettiin 120 miljoonaa euroa.

Samalla runsaat 20 prosenttia omistanut kiinalainen Contemporary Amperex Technology ostettiin ulos yhtiöstä.

Vaikka valtion käyttämä rahamäärä kerrottiin, päättivät osapuolet salata kokonaiskauppahinnan osapuolten välillä.

Valtio omisti aiemmin Valmet Automotivesta noin 45 prosenttia Teollisuussijoitus Tesin kautta. Poliittisen päätöksen valtio-omistuksen lisäämisestä teki pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Järjestelyn yhteydessä ilmoitettiin Valmet Automotiven laajentavan strategiaansa uusille teollisuudenaloille, kuten puolustusteollisuuteen.

Vain kolme viikkoa myöhemmin Valmet Automotive ilmoitti aloittavansa suuret muutosneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Neuvottelujen piirissä on Valmet Automotiven koko Suomessa työskentelevä henkilöstö. Arvioitu sopeutustarve on enintään 1 075 henkilötyövuotta. Työnantaja harkitsee sopeutustoimina lomautuksia, irtisanomisia ja tehtävänkuvien muutoksia.

Yhtiön johdon mukaan eurooppalaisen autoteollisuuden alavire on heikentänyt sen taloudellista tulosta ja vähentänyt työn määrää Uudenkaupungin tehtaalla. Myöskään uusi strategia ei näy toistaiseksi yh­tiön tilauskannassa.

Suomen Kuvalehti pyysi tietopyynnöllä Valtioneuvoston kansliasta muistiota, joka on laadittu Valmet Automotivesta Petteri Orpon johtamalle talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Elokuun lopulle päivätyssä muistiossa kuvataan muun ­muassa mutkikkaita rahoitusjärjestelyjä ja yhtiön vaikeuksia. Muistiossa mainitaan, että valtio tulee Valmet Automotiven pääomistajaksi ”pelastusoperaation kautta”.

Omistuksen alarajaksi on määritelty nolla, millä viitataan siihen, että tulevaisuudessa valtio voi myydä yhtiön osakkeet osittain tai kokonaan. Osa muistion tiedoista on mustattu liikesalaisuuteen vedoten.

Valtion omistajaohjauksen osastopäällikkö Maija Strandbergin mukaan valtion voimakkaampi mukaantulo on kaikkien kannalta paras ratkaisu. Valtio-omistaja näkee kaupalla olevan elinkeino- ja aluepoliittista merkitystä.

”Rahoitus- ja omistusjärjestelyä on suunniteltu kevään ja kesän aikana. Valmet Automotiven taloudellinen tilanne on ollut tiedossa.”

Strandberg ei kerro suoraan, miksi kiinalaiset haluttiin ostaa ulos yhtiöstä. Se kuitenkin tapahtui ”yhteisymmärryksessä”.

Uusi järjestely tukee hänen mukaansa yhtiön pyrkimyksiä laajentua puolustusteollisuuteen. Suomelle on tärkeää säilyttää korkean teknologian sarjatuotannon osaamista.

”Sillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia työllistämisen, viennin ja puhtaan siirtymän kautta, eikä huoltovarmuusnäkökulmaakaan voi nykytilanteessa sivuuttaa”, Strandberg luettelee.

SK vieraili Uudenkaupungin tehtaalla syyskuun puolivälissä, ennen uutisia muutosneuvotteluista. Ilmapiiri tehtaalla oli toiveikas ja työntekijät kertoivat yhtiön uuden strategian ja valtio-omistuksen olevan ”ihan hyvä asia”.

Pääasia että työt jatkuisivat.

Yhtiön toimitusjohtaja Pasi Rannus kertoi, että idea laajentumisesta uusille teollisuuden aloille, myös puolustusteollisuuteen, alkoi kypsyä jo pari vuotta sitten.

”Ei tätä yhtäkkiä ole keksitty.”

Se, että valtiosta tuli tehtaan pääomistaja, mahdollistaa toimitusjohtajan mukaan konkreettisesti uuden strategian toteuttamisen.

”Meillä on vuosikymmenten aikana hioutunut osaaminen autojen sopimusvalmistamisesta ja kaksikymmentä hehtaaria katettua tehdastilaa.”

Rannuksen mukaan tehtaan sijainti on myös strategisesti hyvä, mahdollisimman lännessä. Uudenkaupungin satama on kuuden minuutin matkan päässä tehtaasta.”

”Käytännössä voimme tehdä mitä vain, paitsi hävittäjiä ja sotalaivoja.”

Ensisijaisesti puolustusteollisuuden tuotteiden valmistusta katsotaan kansallisesta tarpeesta. Rannus ei kuitenkaan poissulje, että Uudessakaupungissa valmistettaisiin niitä myös vientiin muualle Eurooppaan.

”Tarkoitus on tehdä liiketoimintaa kaikille potentiaalisille asiakkaille ja olla jatkossa kannattava, voitollinen yritys.”

Yhtiö pyrkii Rannuksen sanoin pois ”autotehtaan varjosta”. Se ei välttämättä tapahdu hetkessä.

Uudenkaupungin autotehdas perustettiin 1968 ja sen nimeksi tuli Saab-Valmet. Presidentti Urho Kekkonen oli yksi peruskiven muuraajista, ja ensimmäinen tehtaasta valmistunut Saab 96 lahjoitettiin hänelle. Presidentillä tosin ei ollut ajokorttia.

Saabeja valmistettiin Uudessakaupungissa 34 vuoden aikana yli 738 000 kappaletta. Valmet Automotiveksi yhtiö muuttui kolmekymmentä vuotta sitten.

Saabien lisäksi tehtaassa on rakennettu muun muassa Talboteja, Opeleita, Porscheja ja Mercedes-Benzejä.

”Autotehtaan varjo on pitkä. Minulta on kysytty edelleen, olenko Saabilla töissä”, Rannus sanoo.

Tavoitteena on valmistaa autoja Uudessakaupungissa myös jatkossa.

”Teemme tulevaisuudessakin autoja voimasiirrosta riippumatta. Lisäksi valmistamme puolustusteollisuuden ja muun teollisuuden korkean teknologian tuotteita.”

Julkisuudessa on spekuloitu Valmet Automotiven yhteistyöstä esimerkiksi Karjaalla sijaitsevan Sisu Auton kanssa. Yhtiö valmistaa pienehkössä tehtaassa panssariautoja muun muassa Ruotsin puolustusvoimille. Rannus ei halua kommentoida markkinahuhuja.

Sisun pääomistaja Timo Korhonen kertoo, että on selvää, että kahden merkittävän kotimaisen teollisen toimijan välit ovat ”hyvät, tiiviit ja läheiset”. Valmet Automotiven uusi strategia voi tuoda yhtiöiden välille uusia yhteistyömahdollisuuksia.

”Näillä spekulointi on nyt mielestäni turhaa, enkä halua asiaa sen enempää kommentoida”, Korhonen kertoo sähköpostitse.

Myös raskaampia panssariautoja valmistava Patria on kertonut olevansa kiinnostunut yhteistyöstä Valmet Automotiven kanssa.

Valmet Automotiven suunnanmuutoksen taustalla on Ukrainan sota ja eurooppalaisen autoteollisuuden vaikeudet.

Kasaantuneet ongelmat ovat tuttuja: korona, komponenttipula, sodasta heijastuva Euroopan heikko taloustilanne, ostovoiman heikkeneminen, autojen tiukemmat päästörajoitteet – ja vähäinen sähköautojen latausinfran määrä etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyy sähköautojen myynnissä. Suuret autonvalmistajat ovat vuorotellen ilmoittaneet, että sähköistymisessä otetaan takapakkia eikä päästötavoitteisiin edetä aikataulussa.

Suurista ongelmista on kertonut esimerkiksi Volkswagen, joka suunnitteli sulkevansa kokonaisia tehtaita ja antavansa potkut tuhansille työntekijöilleen.

Sulkemissuunnitelmista kuitenkin luovuttiin. Silti työntekijät joutuivat luopumaan muun muassa bonuksistaan ja muista lisistään.

Samaan aikaan, kun eurooppalaiset autonvalmistajat ovat kipuilleet kannattavuutensa kanssa, ovat kiinalaiset kehittäneet entistä edullisempia ja pohjoisen olosuhteisiin toimivia sähköautoja.

Eurooppalaisen autoteollisuuden tilanne on heijastunut jo vuosia rajusti Uudenkaupungin tehtaalle. Esimerkiksi ennen koronaa tehtaalla työskenteli yli 4 000 työntekijää ja autoja valmistettiin kolmessa vuorossa.

Nyt työntekijöitä on reilu tuhat ja töitä tehdään yhdessä vuorossa. Yhtiön tulos on painunut tappiolle, ja jo ennen tuoreita muutosneuvotteluja työntekijät ovat saaneet totutella lomautusjaksoihin.

Toimitusjohtaja Rannus ei sanonut suoraan, pelastivatko veronmaksajien rahat yhtiön ja oliko se pakkoraossa, kun tarkastellaan autoteollisuuden kokonaiskuvaa.

”Pakko ja pakko. Koko strateginen muutos on lähtenyt yhtiön tarpeista. Nyt tähän vaiheeseen kuuluu tällainen liiketoiminta”; Rannus kommentoi.

”Kyllä tällä järjestelyllä on todella suuri merkitys yhtiölle ja koko Uudellekaupungille sekä Varsinais-Suomelle ja valtiolle.”

Valmet Automotiven ja saksalaisen Mercedes-Benzin sopimuksen kesto on edelleen voimassa. Yhtiö ei kuitenkaan kerro, kuinka kauan.

Muutosneuvotteluiden alettua Yle uutisoi, että Mercedes-Bentz-sopimus päättyy Uudessakaupungissa vielä tämän vuoden aikana.

Toistaiseksi tehtaassa valmistetaan Mersun A-sarjaa ja kallista, noin 300 000 euroa maksavaa Mercedes-AMG GT Coupé -malleja. Ne menevät pääosin Yhdysvaltojen markkinoille.

Pontos Groupin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila kuvailee yhtiön sijoitusta Valmet Automotiveen ”pitkäjänteiseksi”.

Omistusjärjestelyssä Pontoksen osuus pieneni. Yhtiö ei kommentoi, maksoiko valtio Pontokselle suoraan järjestelystä.

Pontos on ollut yhtiössä omistajana viisitoista vuotta, vuodesta 2010 alkaen. Tuona aikana Valmet Automotive ei ole juurikaan jakanut osinkoa. Sen sijaan yhtiö on investoinut voimakkaasti robotiikkaan ja akkuliiketoimintaan.

Akkuliiketoiminta eriytettiin yrityskaupan yhteydessä, ja valtion kokonaan omistamasta Finnish Minerals Groupista tuli Valmet Automotiven tytäryhtiönä toimineen, akkuratkaisuja valmistavan Ioncorin enemmistöomistaja. Mukaan lähtivät myös eläkeyhtiö Varma ja Pontos.

Kokkila näkee Valmet Automotiven kokonaisjärjestelyillä laajaa merkitystä.

”Suomen on vastattava Nato-maiden sitoumuksiin nostaa puolustukseen kohdennettavat investoinnit viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. On iso ja tärkeä asia, että sitä kapasiteettia ja osaamista kehitetään ja käytetään laajasti Oy Suomi Ab:n hyväksi.”

”Mitä tulee Valmet Automotiven näkymään Euroopan puolustusteollisuuden osalta, tähän emme ota kantaa”, Kokkila sanoo.

Valtion panostuksella Valmet Automotiveen onkin merkitystä, kun lasketaan Naton asettamia tavoitteita puolustusbudjetille.

Puolustusministeriön mukaan veronmaksajien rahat tehtaaseen voidaan laskea puolustusta tukeviin menoihin.

Uudenkaupungin tehtaan kokoa on vaikea hahmottaa, jos siellä ei itse ole vieraillut. Tehdas on niin iso, etteivät työntekijät ehdi kävellä kuppilaan päivittäiselle kymmenen minuutin kahvitauolle.

Työntekijöille kärrätään kahvit työpisteiden lähettyvillä sijaitseviin taukotupiin. Siellä voi hörppiä kahvin omaan laskuun.

Prosessit tehtaalla on hiottu mahdollisimman tehokkaiksi, ja kehitystyötä tehdään yhtiön sisälle perustetussa innovaatiokeskuksessa.

Siellä joukko projekti-insinöörejä on ­pari vuotta kehittänyt ratkaisuja, jotka soveltuvat lähes kaikkeen teolliseen tuotantoon.

Viitteitä siirtymisestä puolustusteollisuuteen on jo myös olemassa. Keskuksessa harjoitellaan muun muassa virtuaalista panssariteräksen hitsausta. Virtuaaliharjoitusten jälkeen valitut hitsaajat työstävät oikeaa terästä. Näin oppimisprosessista saadaan tehokkaampi.

Innovaatiokeskuksessa myös simuloidaan tulevaa tuotantoa ja testataan tekniikkaa, jossa useampaa erimallista tuotetta voi valmistaa samalla tuotantolinjalla.

Samalla suunnitellaan langatonta 5G-ratkaisua, joka soveltuu automaatiojärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon vaativissa teollisissa sovelluksissa.

”Käytännössä kehitystyö säästää aikaa ja rahaa, kun se viedään teolliseen mittakaavaan”, tiivisti Valmet Automotiven projekti-insinööri Tommi Tuominen.

Tehdas on tehnyt jo vuosia tiivistä yhteistyötä myös useiden suomalaisten yliopistojen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja muiden teknologiayhtiöiden kanssa.

Yhteistyöllä on tähdätty koko ajan te­hokkaampaan ja kannattavampaan tuotantoon.

Puolustusteollisuuden tuotteiden valmistaminen tarkoittaa huomattavasti tiukemia turvallisuusjärjestelyitä.

Käytännössä kaikille, jotka työskentelevät jatkossa sotateollisuuden tuotteiden parissa, täytyy tehdä turvallisuusselvitykset. Selvityksen tekee Puolustusvoimien pääesikunta tai suojelupoliisi. Käytäntö on sama kuin esimerkiksi Rauman telakalla, jossa rakennetaan Merivoimille neljää sota-alusta.

Yhtiön johdon mukaan uusi tilanne voi tarkoittaa satoja turvallisuusselvityksiä ja viranomaiset määrittelevät esimerkiksi sen, minkä maiden kansalaiset voivat työskennellä puolustusteollisuudessa. Toistaiseksi yhtiössä työskentelevät edustavat peräti viittäkymmentä kansallisuutta.

Puolustusteollisuuden tuotteiden rakentaminen täytyy eriyttää muusta tehdastyöstä. Tämä ei ole yhtiön johdon mukaan ongelma, sillä isolle tehdasalueelle voidaan rakentaa oma tuotantolinjasto. Linjastolle pääsy edellyttäisi omaa sisäänkäyntiä ja kulunvalvontaa.

Laajentuminenkaan ei ole kuulemma ongelma. Yhtiöllä on varattuna parisataa hehtaaria maata heti nurkan takana. Ensin pitää saada kuitenkin uusia tilauksia.