Somejätit vs. EU

Ehkä liikutus oli aitoa. Tai sitten Mark Zuckerberg näytteli sen erinomaisesti.

10. huhtikuuta 2018 Facebook-johtajan silmät punersivat, kun hän pahoitteli Yhdysvaltain kongressin edustajille palvelunsa käyttäjien tietojen vuotamista.

”Emme tarkastelleet vastuutamme tarpeeksi laaja-alaisesti. Se oli iso virhe ja minun virheeni. Olen pahoillani.”

Teknomiljardööri esiintyi lainsäätäjien edessä nöyränä. ”Perustin Facebookin, johdan sitä ja olen vastuussa siitä, mitä siellä tapahtuu”, hän sanoi.

Kongressin kuulemisen aikaan Facebookilla oli noin 2,3 miljardia käyttäjää, nykyisin jo yli kolme miljardia.

Julkiseen kuulemiseen johti kohu, joka oli alkanut kuukautta aikaisemmin. Brittiläisen Cambridge Analytican työntekijä oli paljastanut data-analytiikkayhtiön saaneen haltuunsa kymmenien miljoonien ihmisten Facebook-profiileista koottuja tietoja.

Osa niistä oli kerätty alun perin tieteellistä tutkimusta varten. Tietojen päätymisestä ulkopuolisen yrityksen kauppatavaraksi ei kerrottu käyttäjille.

Cambridge Analytica yhdisteli profiilitietoja ja persoonallisuustestien vastauksia. Syntyi datapaketti, jolla liikkuvia äänestäjiä pystyttiin tunnistamaan entistä tarkemmin. Yhtiön vaalipalveluita hyödynsivät muun muassa Brexit-kampanja ja Donald Trump ensimmäisessä presidenttikampanjassaan.

Julkisen paineen myötä Facebook myönsi Cambridge Analytican saaneen haltuunsa 87 miljoonan profiilin tiedot.

Skandaali käynnisti keskustelun sosiaa­lisen median etiikasta. Samalla pohdittiin, miten mahdollisuus näkymättömään ja ennenäkemättömän tehokkaaseen vaalimainontaan vaikuttaisi politiikkaan.

Zuckerberg vetosi tietämättömyyteen ja vieritti syytä brittifirmalle. Toimitusjohtaja kuitenkin myönsi, ettei hänen yrityksensä ollut tehnyt tarpeeksi estääkseen ”työkalujensa haitallista käyttöä”.

”Tämä koskee valeuutisia, ulkomaisiin vaaleihin sekaantumista, vihapuhetta sekä tietosuojaa”, hän luetteli esimerkkejä.

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen maailman rikkain mies ja X-palvelun omistaja Elon Musk on ottanut kärkevästi kantaa Euroopan maiden sisäpolitiikkaan.

”Vain AfD voi pelastaa Saksan”, sähköautoilla ja avaruusteknologialla vaurastunut Musk suitsutti äärioikeistolaista puoluetta X:ssä 20. joulukuuta 2024.

”Pitäisikö Amerikan vapauttaa Britannian kansalaiset heidän tyrannihallituksestaan”, Musk tiedusteli X-seuraajiltaan 3. tammikuuta laatimassaan kyselyssä.

Muskin varallisuus, oma 650 miljoonan käyttäjän somepalvelu ja asema Trumpin hallinnossa on historiallisesti poikkeuksellinen yhdistelmä. Lisäkierrettä tuo miljardöörin impulsiivisuus. Muskilla on tapana viestitellä X:ssä häntä kritisoineille ihmisille karkeasti, jopa alatyylisesti.

Miljardöörin ulostulot halveksuvat diplomaattisia käytäntöjä ja raivostuttavat eurooppalaisia poliitikkoja. 28. tammikuuta Ranskan pääministeri François Bayrou kutsui Muskia uhkaksi demokratialle.

Meta päätti tammikuussa luopua Yhdysvalloissa Facebookin ja Instagramin sisältöjä valvovista ulkopuolisista faktantarkistajista.

Tilalle tulevat yhteisöilmoitukset, joilla käyttäjät voivat ilmoittaa virheellisestä ja harhaanjohtavasta tiedosta. X:ssä tällaista vertaismoderointia on käytetty marraskuusta 2022, jolloin Musk osti palvelun.

Mark Zuckerberg perusteli faktantarkastajista luopumista heidän liiallisella ”poliittisella asenteellisuudellaan” ja halulla vähentää ”liikaa sensuuria”.

Alustalla sallitaan jatkossa entistä pidäkkeettömämpi keskustelu kulttuurisotien keskeisistä teemoista kuten maahanmuutosta ja sukupuolesta.

Metan moderointipäätös on saanut paljon huomiota myös Euroopassa, vaikka yhtiö ei ole vielä vahvistanut, aikooko se muuttaa käytäntöä myös EU-alueella.

Päätös luopua moderaattoreista ei automaattisesti rikkoisi lakia. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että alustalla on käytössään jokin menetelmä, jolla se torjuu disinformaatiota, Suomen EU-komissaari Henna Virkkunen (kok) kirjoittaa Suomen Kuvalehdelle sähköpostiviestissä.

”Faktantarkastajat ovat tässä yksi keino, mutta alusta voi valita myös muita toimia.”

Virkkunen vastaa komissiossa EU:n teknologisesta turvallisuudesta ja demokra­tiasta. Painetta tulee sekä tekno-oligarkeilta että somen valtaan turhautuneilta eurooppalaispoliitikoilta. Hän valvoo myös toukokuussa 2023 käyttöön otetun EU:n digipalveluasetuksen (DSA) toteutumista.

Asetusten 82. kohta velvoittaa digijättiläisiä ehkäisemään ”tosiasiallisia tai ennakoituja kielteisiä vaikutuksia”, joita niiden toiminnalla voi olla ”demokraattisiin prosesseihin, kansalaiskeskusteluun ja vaaliprosesseihin sekä yleiseen turvallisuuteen”.

Yhdysvaltalaisia somejättejä DSA ärsyttää. Ne ovat kotikentällään tottuneet väljempään sääntelyyn.

Cambridge Analytica -skandaalin jälkeen Mark Zuckerberg puhui Facebookin vihapuheesta huolestuneeseen sävyyn. Hänen perustellessaan Metan moderointikäytäntöjen muutosta, siitä ei ollut enää jälkiä. Zuckerbergin halu esiintyä nöyränä poliittisen vallan edessä oli silti tallella.

”Hiljattain pidetyt vaalit vaikuttavat kulttuuriselta käännekohdalta, joka korostaa keskustelun asemaa”, Meta-johtaja sanoi viitaten Trumpin valintaan.

Zuckerberg oli ennen ilmoitustaan Trumpin vihollisten listalla. Trump nosti kanteen Metaa vastaan tiliensä sulkemisesta Yhdysvaltain kongressitaloon kohdistuneen hyökkäyksen yhteydessä. Viime syksynä hän syytti vaalikirjassa Meta-johtajaa itseensä kohdistuneesta juonittelusta vuoden 2020 vaaleissa.

Trump tuntee hyvin sosiaalisen median voiman. Kirjassaan hän uhkasi Zuckerbergia avoimesti: ”Seuraamme tekemisiäsi tarkkaan. Jos teet mitään laitonta, vietät loppuelämäsi vankilassa.”

Tammikuun alkupuolella Joe Roganin podcastissa Zuckerberg toivoi, että Trump käyttäisi valtaansa hillitäkseen teknologiayhtiöihin kohdistuvaa säätelyä.

”Jos halutaan, että Yhdysvalloilla on jatkossakin vahva teknologiateollisuus, hallituksemme pitää puolustaa sitä ulkomailla. Uskon, että nykyisen hallinnon aikana näin tulee tapahtumaan.”

Kuun lopussa Wall Street Journal uutisoi Metan sopineen Trumpin kanssa tämän yhtiötä vastaan nostaman kanteen. Yhtiö maksaa Trumpille 25 miljoonan euron korvauksen.

EU-säädöksistä on usein tullut kansainvälinen standardi. Yritykset ovat mukautuneet sääntöihin päästäkseen rahakkaille markkinoille ja päätyneet myymään EU-vaatimusten mukaisia tuotteita muuallakin. Ilmiöön viitataan ”Bryssel-efektinä”.

Euroopan unionin digipalveluasetuksesta DSA:sta on odotettu jarrua somejättien vallalle. Asetuksessa on erityissääntöjä toimijoille, jotka tavoittavat yli kymmenyksen EU:n 450 miljoonasta kuluttajasta.

DSA-asetukset velvoittavat toimittamaan komissioon riskiarvion alustojen merkittävistä muutoksista. Sen perusteella komissio arvioi, täyttävätkö muutokset eurooppalaisen lainsäädännön vaatimukset.

Cambride Analytican tapaus antoi viitteitä siitä, kuinka tehokasta somekampanjointi voi olla. Skandaali kaatoi yrityksen, mutta miljardien käyttäjien tietoja hallitseva somealusta voi helposti hyödyntää vastaavaa toimintamallia itsekin.

Voiman voivat valjastaa myös ulkopuoliset tahot, kuten mielipidevaikuttamiseen ohjelmoidut anonyymit bottitilit. Yksi DSA-asetusten perusteella käynnistetty tutkinta kohdistuu Tiktokiin. Sen katsotaan laiminlyöneen velvollisuutensa torjua ulkopuolista vaalivaikuttamista Romanian joulukuisissa presidentinvaaleissa.

DSA edellyttää somejäteiltä läpinäkyvyyttä. ”Alustojen pitää käyttöehdoissa kertoa pääparametrit, jolla ne suosittelevat sisältöä. Käyttäjillä pitää olla mahdollisuus myös valita”, Virkkunen kirjoittaa SK:lle.

Komissaarin mukaan lähes kaikilla somealustoilla on paljon parantamista läpinäkyvyydessä. Sen osoittivat alustojen viime vuonna teettämät ulkopuoliset auditoinnit.

”Käytännössä ainoastaan Wikipedia sai auditoijilta vihreää valoa prosesseistaan.”

Ylevien, mutta epämääräisten DSA-asetusten koeponnistus on vielä kesken. Euroopan komissio on aloittanut kymmenen tutkintaa isoja alustoja kohtaan. Valmiiksi on saatu vasta yksi.

Elokuussa 2024 EU kielsi kiinalaisen Tiktok Lite -sovelluksen, koska se ei ollut tehnyt riskiselvitystä. Se olisi pitänyt tehdä sovelluksen palkintojärjestelmästä, jonka koukuttavuuden epäiltiin uhkaavan käyttäjien mielenterveyttä.

Huhtikuussa 2024 Euroopan komissio käynnisti tutkinnat Facebookista ja Insta­gramista. Niissä selvitetään harhaanjohtavaa mainontaa, alustoilla esitettävää poliittista sisältöä, vaalivaikuttamiseen liittyviä riskejä ja sitä, miten tutkijat pääsevät käsiksi palveluissa olevaan dataan.

Toukokuussa 2024 komissio avasi Metan somepalveluista toisen tutkinnan, joka liittyy alaikäisten suojeluun. Virkkunen ei arvioi, koska tutkinnat valmistuvat.

Hän sanoo, että yhtiöiden kanssa käydään myös jatkuvasti keskusteluja ja annetaan ohjeistuksia. Komissio voi määrätä somejäteille sakkoja ja antaa niille määräyk­siä. Mikäli jokin alusta ei silti noudata lainsäädäntöä, käyttäjien pääsy palveluun voidaan keskeyttää.

”Se tehtäisiin yhteistyössä kansallisen viranomaisen kanssa, Suomessa Traficomin.”

Facebookin tai X:n kaltaisen erittäin suuren verkkoalustan toiminnan kieltäminen EU-alueella olisi monimutkainen prosessi.

Komission tulisi ottaa yhteyttä jäsenmaahan, josta alustan EU-toimintoja johdetaan ja pyytää digiympäristön turvallisuudesta vastaavaa viranomaista käynnistämään oikeusprosessi paikallisessa oikeudessa. Kieltäminen edellyttäisi muun muassa näyttöä siitä, että alustojen toiminta uhkaa EU-kansalaisten henkeä tai turvallisuutta.

”DSA:n lähtökohtana ei ole ollut kieltää alustoja, vaan varmistaa reilu, turvallinen ja demokraattinen digiympäristö Euroopassa”, Virkkunen kirjoittaa.

Konkreettisia esimerkkejä EU:n kyvystä turvata digiajan demokratiaa saadaan vasta DSA-tutkintojen valmistumisen myötä. 

Juttua varten on haastateltu myös viestintäneuvos Kreetta Simolaa liikenne- ja viestintäministeriöstä.