Sotakäyttöön sopivaa tavaraa viety Venäjälle – Vangitun epäillyn viihdefirma teki konkurssin 

Maanantaiaamuna 18. syyskuuta Gabriel Temin asteli sinisissä verkkareissa Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden istuntosaliin, kätteli puolustajansa ja istuutui alas. Lyhyen oikeudenkäynnin jälkeen hänet vangittiin epäiltynä törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastaviennistä.

Rikoksesta epäillyn voi vangita vain tietyin edellytyksin. Oikeuden puheenjohtaja perusteli ratkaisua sillä, että Temin voisi muuten vaikuttaa kansainväliseen rikoskokonaisuuteen liittyviin henkilöihin ja vaikeuttaa tutkintaa. Vaimon ja alaikäisten lasten tapaaminen sallittiin hänelle vain valvotusti.

Epäiltyjen rikosten tekopaikaksi kirjattiin Vantaa. Niiden katsottiin ajoittuneen huhtikuun 2022 lopun ja oikeudenkäyntiä edeltäneen perjantain välille. Vangitsemista oli vaatinut Tulli, jonka tehtävä on valvoa vientikieltojen noudattamista ja suorittaa niitä koskevien rikosten esitutkinta.

Kuvio liittyy EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin, kertoi Tullin edustaja medialle. Hän myös totesi, että tutkinta on vasta alussa.

Tapausta oli tutkittu siihen mennessä useita kuukausia. Temin oli pidätetty toukokuussa, mutta silloin häntä epäiltiin vasta perusmuotoisesta säännöstelyrikoksesta.

Gabriel Temin kiistää rikosepäilyt, sanoo häntä puolustava varatuomari Jussi Kaasalainen.

Koska vangitsemispäätös on salainen, tiedossa ei ole, mistä Teminiä tarkalleen epäillään. Osviittaa tästä voi antaa Yhdysvaltain aiemmin syyskuussa tekemä päätös, jolla se asetti logistiikkayritykset Luminorin ja Siberican sekä niiden vastuuhenkilöt Gabriel ja Catherine Teminin pakotteiden kohteeksi vientikieltojen rikkomisesta. Yhdysvaltain mukaan yhtiöt ovat toimittaneet Venäjälle litiumakkuja, korkeatasoisia optisia suodattimia ja lennokeissa käytettäviä kameroita.

Yritykset toimivat samassa osoitteessa Vantaalla. Gabriel Temin on molempien toimitusjohtaja. Catherine Temin on Luminorin hallituksen varajäsen ja Siberican toimitusjohtajan sijainen.

Suomessa asuu Teminien lisäksi vain muutama henkilö, joille Yhdysvallat on asettanut sanktioita. Niillä ei ole periaatteessa oikeudellista merkitystä Suomessa, mutta tosiasialliset vaikutukset ovat suuret. Suomalaispankit ovat vieneet – ilmeisesti välttyäkseen itse pakotteilta – ainakin joiltakin Yhdysvaltain sanktioimilta henkilöiltä tilinkäyttöoikeudet ja verkkotunnukset.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan käynnistyi aamuyöllä 24. helmikuuta 2022.

Euroopan unioni reagoi asiaan välittömästi asettamalla erilaisia pakotteita Venäjälle. Tuonnin rajoittaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä moni EU-maa paljastui tuskallisen riippuvaiseksi venäläisestä öljystä ja kaasusta. Tämä saattoi jäädä monen päällimmäiseksi mielikuvaksi pakotteiden alkutaipaleesta.  

Vähemmälle huomiolle jäi se, että EU onnistui saattamaan vain kahdessa päivässä voimaan huomattavat vientirajoitukset. Niiden laajuus yllätti ulkoministeriön entisen johtavan pakotejuristin Aleksi Pursiaisen, joka toimii nykyään alan konsulttina.   

”Kun luin helmikuun 26. päivän aamulla, että mitä kaikkea vientikieltoihin oli laitettu, olin pudota tuoliltani.”

Puolustustarvikkeiden vienti Venäjälle kiellettiin jo vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen, mutta nyt kielto ulotettiin koskemaan myös niin sanottuja kaksikäyttötuotteita. Sellaisia ovat vaikkapa optiikka ja navigointilaitteet, joita voi hyödyntää paitsi siviilikäytössä myös sotilaallisesti. Suurhyökkäykseen asti oli ollut mahdollista saada lupa viedä niitä muihin kuin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Erityisen merkityksellistä oli se, että EU laajensi vientikiellot kattamaan myös monia arkipäiväisiä teknologioita, joita siihen asti oli saanut viedä vapaasti minne tahansa maailmassa. Esimerkiksi tavallisten puhelinten ja tietokoneiden vienti kiellettiin. Sama koski kaikkia vähänkin kehittyneitä mikropiirejä ja muita puolijohteita, joiden varassa lähes kaikki modernit laitteet, koneet ja ajoneuvot toimivat.

Myös lentokoneiden ja niiden osien vieminen Venäjälle kiellettiin.

Pakoteasetus oli yli sadan sivun mittainen. Komission virkamiesten ei kuitenkaan tarvinnut kirjoittaa sitä kokonaan itse.

”EU pitkälti kopioi Yhdysvaltain vientikieltolistan”, Pursiainen sanoo.   

Lisäksi muutama päivä myöhemmin peruttiin aiemmin myönnetyt kaksikäyttötuotteiden vientiluvat.

Sittemmin vientikieltoja on täydennetty useita kertoja. Sodan jatkuessa listalle ovat päätyneet muuan muassa lentokoneiden polttoaineet ja pienet moottorit, joilla voi lennättää lennokkia.

EU:n vientikiellot eivät ole halvauttaneet Venäjän sotakoneistoa, sillä Kiina ja muut Aasian maat ovat jatkaneet elektroniikan toimittamista venäläisille. Riippumaton venäläismedia Verstka uutisoi heinäkuussa, että tullitietojen perusteella tämän vuoden alkupuoliskolla Venäjälle vietiin ulkomaisia mikrosiruja lähes 500 miljoonan euron arvosta.

Lisäksi EU-valtioissa on kierretty pakotteita.

Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi-helmikuussa EU-maiden vienti Kazakstaniin, Kirgisiaan, Georgiaan, Armeniaan ja Uzbekistaniin kasvoi edellisvuodesta lähes kymmenellä miljardilla eurolla eli 88 prosenttia. Kuljetukset näihin entisiin neuvostotasavaltoihin kulkevat usein läpi Venäjän. Osa tuotteista on jäänyt matkan varrelle.

Viimein helmikuussa 2023 EU kielsi aseiden ja kaksikäyttötuotteiden kuljetukset Venäjän kautta kolmansiin maihin.

EU-maiden vienti Venäjälle on vähentynyt sodan aikana selvästi, mutta jatkuu yhä. Osana tavaravirtaa venäläisille ostajille kulkeutuu myös kaksikäyttötuotteita.  

Venäläinen tutkivan journalismin julkaisu The Insider selvitti elokuussa amerikkalaisten puolijohdevalmistajien tuotteiden vientiä Venäjälle. Esimerkiksi Analog Devices -yhtiön tuotteita kulki yhdeksän ensimmäisen sotakuukauden aikana eniten Kiinan ja Hongkongin kautta (yhteensä yli 50 miljoonan euron arvosta), mutta jo neljäntenä listalla tuli Suomi noin miljoonalla eurolla.

Suomessa Tulli on käynnistänyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen 662 vientirajoitusten kiertämiseen liittyvää rikostutkintaa. Useimmiten tekijä on selvinnyt Tullin antamilla sakoilla, mutta 40 prosenttia tapauksista on edennyt syyteharkintaan, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.

Tuomioistuimet ovat langettaneet säännöstelyrikoksista toistakymmentä rangaistusta, enimmäkseen sakkotuomioita ja lyhyitä ehdollisia vapausrangaistuksia. Toistaiseksi kenellekään ei ole tuomittu ehdotonta vankeutta.

Useimmilla tuomituilla on venäjänkielinen nimi.

Tallinnassa Neuvostoliitossa syntyneellä 43-vuotiaalla Gabriel Teminillä on ollut osoite Suomessa vuodesta 1991. Nykyään hän on Ranskan kansalainen. Yhteydet synnyinmaahan eivät ole kuitenkaan katkenneet: vuonna 2017 hän osallistui Viron juutalaisten varainkeruuseen, jolla tuettiin yhteisön iäkkäiden jäsenten kotihoitoa.

Viisi vuotta nuoremmalla Catherine Esther Teminillä on Viron passi.

Vuonna 2015 aloitti toimintansa huolintayritys Luminor, jonka kaikki osakkeet merkittiin Gabriel Teminille. Ensimmäisinä tilikausina Vantaalla toimivan yhtiön liikevaihto ylsi noin miljoonaan euroon vuodessa.

Kaksi vuotta myöhemmin Gabriel Temin perusti uuden yrityksen, huvi- ja teemapuistoimintaa harjoittavan Virtual Planetin.

Elämyskeskus Virtual Planet avattiin Redin uudessa kauppakeskuksessa Helsingissä syyskuussa 2018. Keskus houkutteli kävijöitä Suomen ensimmäisellä Multi D -elokuvateatterilla, joka oli varustettu liike-, ääni- ja videotehosteilla sekä uuden sukupolven fyysisillä efekteillä. Tarjolla oli myös viisi virtuaalitodellisuutta hyödyntävää pelilaitetta.

”VR-lasien ja käsiohjaimien avulla muutut hetkessä zombeja ja pahiksia vastaan taistelevaksi super-sankariksi”, mainostettiin VR Heroa.

Elämyskeskuksen perustamista avitti valtion rahoitusyhtiö Finnvera.

Lokakuussa 2019 Virtual Planet asetettiin konkurssiin. Gabriel Temin velvoitettiin oikeuden päätöksillä maksamaan takaamiaan yhtiön pankkilainoja takaisin yhteensä yli 30 000 euron arvosta. Finnvera joutui suorittamaan yhtiötä rahoittaneelle Nordealle lähes 60 000 euron takauskorvauksen.

Varastointiyhtiö Siberica perustettiin vuonna 2020. Sen ainoaksi omistajaksi ilmoitettiin Gabriel Temin. 

Teminien tulot ovat olleet epäsäännöllisiä. Viime vuosikymmenellä Gabriel Teminin verotettavat ansiot olivat keskimäärin 20 000 euroa vuodessa. Catherine Teminin tulot jäivät vähäisemmiksi.

Sotavuonna 2022 kaikki muuttui. Luminorin liikevaihto ponnahti edellisvuoden kahdesta miljoonasta eurosta lähes viiteentoista miljoonaan euroon. Siberican myynti kasvoi lähes 700 000 euroon.

Saman vuoden toukokuussa perustettiin Serbian pääkaupunkiin Belgradiin Luminor Doo -niminen yhtiö, jonka ainoaksi edustajaksi merkittiin johtaja Gabriel Temin. Kesäkuussa hän perusti Ranskan Strasbourgiin elektroniikkalaitteita ostavan ja myyvän yhtiön. Sen nimeksi annettiin Luminor.

Kun Yhdysvallat asetti Teminit ja heidän yhtiönsä pakotteidensa kohteeksi 14. syyskuuta, se lisäsi sanktiolistalle myös viisi heidän venäläistä asiakastaan.

Luminorin suurin venäläinen asiakas sodan alkamisen jälkeen näyttäisi olleen pakotteiden kohteena nykyään oleva moskovalainen Mayak, joka on elektroniikan ja teollisuustavaran tukkukauppias. Asia selviää Venäjän tullin tiedoista.

Venäjälle tehdyt tulli-ilmoitukset ovat saatavissa amerikkalaisen palvelun kautta, joskin vain helmikuun 2023 loppuun asti.

Mayak mainostaa tuovansa maahan EU:n vientikiellon alaisia tuotteita. Tulli-ilmoitusten mukaan Luminor on vienyt Mayakille tavaraa liki kahden miljoonan euron arvosta. Ensimmäinen toimitus kesäkuussa 2022 sisälsi kiinalaisen Kingmax Hobbyn tasavirtamoottoreita, jotka soveltuvat radio-ohjattaviin laitteisiin.

Kiinalaisyhtiön verkkosivulta selviää, että se valmistaa niin sanottuja servomoottoreita, joiden avulla laite muuttaa kauko-ohjatusti kulkusuuntaansa. Osa yhtiön servoista on tehty lennokkeja varten.

”Tulli-ilmoituksen moottorit voisivat olla sellaisia, jotka toimivat droneissa”, arvioi Elektronisen sodankäynnin killan puheenjohtaja, everstiluutnantti (evp) Petri Kuparinen SK:lle.

Luminor on toimittanut Mayakille myös amerikkalaisten puolijohdevalmistajien Intelin, Xilinxin ja Analogin mikropiirejä. Serbian Luminor taas on vienyt Mayakille muuan muassa Microsoftin tietokoneita.

Mayak kasvoi Luminorin tavoin voimakkaasti vuonna 2022. Sen liikevaihto kuusinkertaistui edellisvuodesta ja nousi noin 900 miljoonaan ruplaan eli lähes kymmenen miljoonaan euroon.

Myös Mayakilla on kytkös Serbiaan. Sen omistaja Nikolai Levin on perustanut Bassire Group DOO Beograd -nimisen yhtiön, joka lupaa verkkosivullaan nopeita ja joustavia laitteiden ja varaosien toimitusratkaisuja. Yhtiö kertoo verkkosivullaan, että sillä olisi toimisto Serbian lisäksi myös Suomessa ja Saksassa.

Yksi Luminorin Yhdysvaltain pakotelistalle joutuneista asiakkaista on pietarilainen Aviaservice, joka toimittaa tavaraa muuan muassa siviililentäjiä kouluttavalle oppilaitokselle. Yhtiön omistajalla Anna Evstratovalla on suhteita myös muihin tahoihin. Hänen aiemman yrityksensä tärkeitä asiakkaita olivat Venäjän asevoimat ja presidentin lentolaivue.

Luminor on vienyt Aviaservicelle osia Diamond-lentokoneisiin. ”Venäjän asevoimien heikosti tunnettu valtti”, luonnehti hollantilainen ilmailusivusto Scramble näitä nelipaikkaisia itävaltalaiskoneita vuonna 2021. Scramblen mukaan Venäjä on hyödyntänyt Diamondeja valvontalentoihin ja sotilaspilottien kouluttamiseen.

Yhteen Venäjän tullille tehdyistä ilmoituksista on kirjoitettu, että Luminorin viemä tuote on Diamondiin sopiva lentokoneen istuin, mutta toimituksen tavarakoodin mukaan rahti olisikin sisältänyt huonekaluja. Lentokoneen navigaatiolaitteet taas koodattiin optiikaksi, samoin kuin propellivalmistajan tuotteet.

Kuinka on mahdollista, että Suomesta on päässyt Venäjälle vientikiellon alaisia tuotteita, joista on kerrottu tulli-ilmoituksissa?

Johtaja Sami Rakshitin mukaan Suomen tulli olisi kyllä huomannut sanktioidut tuotteet sille tehdyistä ilmoituksista, jos sellaisia olisi niissä lukenut. Hän epäilee, että Suomen ja Venäjän viranomaisille on tehty erilaiset ilmoitukset.

”On paljastunut tapauksia, joissa meille on esitetty yhdet ja Venäjän tullille toiset paperit.”

Rakshit huomauttaa myös, että kaikkia kaupallisia kuljetuksia ei ole mahdollista tarkastaa fyysisesti.

Entä miksi Venäjän tullille näyttäisi ilmoitetun väärät tuotekoodit?

”Tuota en osaa oikein arvioida. Sillä voi olla vaikutusta, että eri tuotteilla on eri suuruiset tullimaksut. Ehkä he ovat tavoitelleet alempia maahantuontiveroja Venäjällä.”

Runsas viikko sen jälkeen, kun Gabriel Temin oli kuljetettu oikeuden istunnosta Vantaan vankilaan, Yhdysvaltain kauppaministeriö julkaisi uuden tiedotteen. Sen mukaan Teminin yritykset sekä vantaalainen huolintayritys Evolog olivat osana kansainvälistä verkostoa pyrkineet viemään pietarilaiselle Special Technogy Centerille (STC) osia lennokkien valmistamiseen Venäjän asevoimille.

STC tunnetaan Orlaneista, tiedustelulennokeista, joiden avulla Venäjän tykistö on tuhonnut runsain määrin Ukrainan armeijan kalustoa ja sotilaita. Ukrainalaiset ovat löytäneet alas ampumistaan Orlaneista kymmeniä länsimaisia komponentteja, joita ilman lennokki ei toimisi.

Orlanit sisältävät muun muassa Analogin, Microchipin, Xilinxin ja Texas Instrumentsin tuotteita. Luminor on vienyt kaikkien näiden yhtiöiden elektroniikkaa Venäjälle, mutta sen toimittamien osien loppukäyttäjiä on vaikea tietää varmasti.

Yksi Yhdysvaltain julkistaman verkoston yrityksistä on pietarilainen SMT-iLogic, joka toimittaa STC:lle sen tarvitsemia komponentteja. Venäjän tullitiedoista ilmenee, että elokuussa 2022 SMT-iLogicille kuljetettiin Helsingin kautta satelliittiantennin osia. Toimituksen mahdollisista suomalaisista osapuolista ei ole tietoa.

Vantaalainen Evolog ei näyttäisi tullitietojen perusteella vieneen ensimmäisen sotavuoden aikana tuotteita yhtiöille, jotka ovat Yhdysvaltain sanktiolistalla. Mutta juuri ennen suurhyökkäystä se toimitti Pietariin mikrotaajuuslaitteen, jollaista voi hyödyntää sodassa vastapuolen joukkojen paikantamiseen. Vastaanottaja oli yritys, jonka johtajalla on kytköksiä venäläiseen puolustusteollisuuteen.

Gabriel Teminin vangitsemista on jatkettu lokakuussa kahdella eri päätöksellä. SK lähetti Temineille useita haastattelupyyntöjä, mutta ei saanut niihin vastausta. Evologin toimitusjohtaja kieltäytyi haastattelusta. Tämän jutun tiedonhankintaan on osallistunut myös toimittaja Aleksandr Trifonov.

Oikaisu 13.6.2025 klo 11.20. Artikkelin aiemman version kolmessa kohdassa Luminor-yhtiöiden sanottiin kuljettaneen tai rahdanneen tuotteita Venäjälle. Näitä kohtia on tarkennettu niin, että Luminorin kerrotaan vieneen tuotteita Venäjälle. Yhtiö voi harjoittaa vientiä, vaikka ei itse vastaisi kuljetuksista.