Keskellä merta

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Tammikuisena tiistai-iltapäivänä vuonna 2022 Ruotsin ilmavoimien hävittäjät nousivat ilmaan. Keli oli kirkas, mainingit maltilliset.

Hävittäjät suuntasivat Ruotsin rannikolta merialueelle, jossa Pohjanmeri muuttuu Itämereksi. Ne lensivät vastaanottamaan vierailijoita, joille piti tehdä selväksi, että heidät oli huomattu.

Kolme sotalaivaa oli lipumassa Skagerrakin salmen läpi kohti Kattegatia Tanskan pohjoisimman kaupungin Skagenin ohi. Ne seilasivat Juutinrauman kautta Itämerelle.

Ruotsalaishävittäjät lensivät venäläistroikan perässä poikkeuksellisen matalalla. Ne näyttivät virtaviivaisilta nuolihaukoilta saaliinsa perässä.

Hävittäjät huomattiin myös sotalaivoissa, mutta laivat jatkoivat etenemistään.

Lentäjät kuvasivat alukset ennen kuin kaartoivat koneensa takaisin tukikohtaan.

Seuraavien tuntien aikana venäläisalukset kyntivät Itämerta yhä syvemmälle itään. Ne matkasivat Gotlannin ohi kohti Pietaria.

Vajaat kolme viikkoa myöhemmin samat alukset lipuivat Bosporinsalmen läpi kohti Mustaamerta ja pian alkavaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Kolme päivää ruotsalaishävittä­jien tunnistuslennon jälkeen Visbyn kaupungissa Gotlannissa kuultiin korvia huumaavaa jylyä. Visby on Gotlannin keskustaajama.

Yhdysvaltalainen Boeing C-17 Globemaster III -sotilaskuljetuskone laskeutui Visbyn lentokentälle. Se toi sinne Ruotsin armeijan operatiivisia valmiusjoukkoja, osana kansainvälistä yhteistyötä. Ruotsilla oli Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälinen puolustussopimus, ja se oli myös Naton läheinen kumppanimaa, kuten Suomi.

Ruotsi halusi näyttää, että Gotlanti on turvattu.

Ruotsin puolustusvoimat tiedotti, että se aikoi lisätä näkyvyyttään Gotlannissa. Tarkoituksena oli partioida Visbyn lentokentällä ja satamissa.

Ruotsin puolustusvoimat ei piilotellut kalustoaan. Visbyn satamaan rantautui laiva, josta ajoi ulos kymmeniä sotilasajoneuvoja: maastoautoja, miehistönkuljetuskalustoa, kontteja, panssarivaunuja.

Gotlannilla oli oma rykmentti, jossa palveli 300 varusmiestä ja ammattisotilasta. Se oli vähän, mutta paljon enemmän kuin vielä jokunen vuosi aiemmin.

Itämeren herruuden sanotaan kuuluvan sille, joka hallitsee Gotlantia. Näin on ollut aina, myös Hansaliiton aikaan.

Gotlanti sijaitsee suurin piirtein keskellä Itämerta.

Joka päivä saaren ohi kulkee 200 –250 laivaa. Lisäksi sieltä 350 kilometriä kaakkoon sijaitsee Venäjän erillisalue Kaliningrad, jossa on Venäjän Itämeren laivasto. Sinne Venäjä on sijoittanut myös Iskander-ohjuksia, jotka voi varustaa ydinkärjillä.

Saarien merkitys korostuu valtaustilanteissa. Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassakin käytiin kovaa kilpailua piskuisen Käärmesaaren herruudesta Mustallamerellä.

Venäjä valtasi Käärmesaaren sodan alussa. Ukraina onnistui ajamaan venäläiset pois sieltä kesällä 2022.

Saarta, oli se sitten Gotlanti, Bornholm tai Käärmesaari, voi käyttää hyväkseen kuin huolellisesti ankkuroitua lentotukialusta. Sama toki pätee Suomelle kuuluvaan Ahvenanmaahan, joka on demilitarisoitu alue. Tosin sen sijainti pohjoisessa Suomen ja Ruotsin välissä tekee siitä koko Itämeren kannalta strategisesti vähemmän merkittävän kuin Gotlannista.

Sotilasyksikkö, jolla on käytössään pintatorjunta- ja meritorjuntaohjuksia, voi sieltä hallita koko Itämeren liikennöintiä.

Visby oli alun perin viikinkien­ asuinsija, mutta 1200-luvulla siitä tuli Hansaliiton tärkein keskus Itämerellä. Vuonna 1143 saksalaiset kauppiaat perustivat Lyypekin ja sen jälkeen laajensivat vaikutusvaltaansa Itämerelle asettumalla Visbyhyn. Samalla kaupunki sai oikeudet käydä kauppaa saksalaiskaupun­kien kanssa.

1200-luvulla Visby sai ympärilleen muurit, ja niiden sisäpuolelle nousi kauppiaiden komeita asumuksia, kirkkoja ja kiltataloja. Visbystä tuli suoranainen Itämeren metropoli.

1300-luvulla kaupunkia koettelivat ensin rutto ja sitten Tanskan kuningas Valdemar Atterdag, joka valloitti Gotlannin Tanskalle seuraaviksi kahdeksisadaksi vuodeksi. Brömsebron rauhassa vuonna 1645 Gotlanti päätyi jälleen Ruotsille.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai havahtumaan jälleen siihen, että Gotlannin ohi kulkevat Itämeren tärkeät merireitit.

Ruotsissa analysoitiin keväällä 2022, että ruotsalaiset olivat liiankin tottuneita pitkään jatkuneeseen rauhan aikaan. Se oli venynyt kahdensadan vuoden mittaiseksi. Idässä olivat lisäksi puskurina suomalaiset.

Myös Ruotsissa vitsaillaan: maa puolustautuu viimeiseen suomalaiseen, Sverige står till den sista finnen.

Ruotsissa valtiopäivät linjaa puolustusvoimien roolia ja kehittämistarpeita neljän vuoden välein.

Vuonna 2000 valtiopäivät hyväksyi lakipaketin, joka johti Ruotsin puolustusvoimien suurimpiin uudelleenjärjestelyihin sitten 1920-luvun. Samalla Gotlannissa loppui panssarikoulutus.

Vuonna 2004 Ruotsin valtiopäivät päätti lakkauttaa Gotlannin rykmentin kokonaan.

Vuonna 2009 tehtiin päätös ammattiarmeijaan siirtymisestä.

Varuskunta palasi Gotlantiin vasta vuonna 2018, neljä vuotta sen jälkeen kun Venäjä oli laittomasti vallannut Krimin niemimaan ja sota Itä-Ukrainassa oli alkanut.

Gotlantilaiset ymmärtävät, kuinka haavoittuvaisia he ovat saarellaan keskellä merta, 90 kilometriä mantereelta. Syy on kuitenkin sotilaallisia uhkia arkisempi. Ruotsin mantereelta Gotlantiin on johdettu vain yksi sähkökaapeli, joka kulkee merenpohjassa.

Huhtikuussa 2022 koko Gotlanti pimeni vajaaksi tunniksi. Sähköverkkoyhtiö Gotlands Energin mukaan katkos johtui huoltotöistä.

Gotlannin rykmentin alasajo oli monelle saaren asukkaalle katkera pala. Varuskunnan menettäminen merkitsi työpaikkojen ja verotulojen häviämistä. Aluepoliittiseksi lohdutukseksi Gotlanti sai Svenska Spelin eli sikäläisen Veikkauksen pääkonttorin Visbyhyn. Se oli laiha lohtu tilanteessa, jossa Itämerellä seilasivat aggressiivisen valtion sota-alukset.

Vasta huhtikuussa 2022 yli puolet ruotsalaisista tuki maan liittymistä sotilasliittoon. Suomessa vastaava käänne tapahtui heti hyökkäyssodan alettua.

Naton takuumieheksi Ruotsissa nousi puolustusministeri Peter Hultqvist.

Hultqvist kertoi itse, että hän alkoi kannattaa Nato-jäsenyyttä 11. huhtikuuta kello 8.05. Päätöksensä hän teki puolustusministeriön turvatussa neuvotteluhuoneessa. Sitä ennen oli ministerin johdolla käyty läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot vahvistaa Ruotsin turvallisuutta.

”Olin miettinyt sitä jo jonkin aikaa. Kun tilanne muuttuu, on muutettava myös kantaansa”, Hultqvist kertoi toukokuussa medialle.

Hultqvistin äiti on kotoisin Kuusamosta, josta hänet oli lähetetty sotalapseksi Ruotsiin. Lehtikolumnissa Hultqvistin suomalaisjuuria pidettiin jopa jonkinlaisena laatuleimana puolustusasioissa.

Lopulta kaikki ruotsalaiset puolueet – paitsi pienet vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue – kannattivat Ruotsin jäsenyyttä sotilasliitossa.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraateilla oli kannattajia, joille sotilaallinen liittoutuminen oli kova pala. Magdalena Anderssonin edeltäjät ja puoluetoverit Stefan Löfven ja Göran Persson vastustivat Nato-jäsenyyttä vielä pitkään Venäjän hyökkäyksen alettua.

Suomen kääntyminen Nato-jäsenyyden kannalle alkuvuonna vauhditti kevään keskustelua myös Ruotsissa. Ruotsi hylkäsi kahdensadan vuoden sotilaallisen liittoutumattomuuden ennätysripeästi Suomen kannoilla.

Toukokuuhun 2022 mennessä Suomi oli saanut enemmän palstatilaa ruotsalaisessa lehdistössä kuin kenties koskaan aiemmin.

Melkoinen muutos maassa, jossa Suomi oli mielletty jääkiekossa aina häviäväksi periferiaksi, josta ei tule mitään kiinnostavaa – paitsi se viimeisenä puolustuslinjassa seisova suomalainen.

Käänne tapahtui oikeastaan maaliskuussa, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi kollegansa Joe Bidenin Washingtonissa. Silloin sovittiin hie­­man kryptisesti, että Suomi ja Yh­dysvallat tiivistävät turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.

Tapaamisesta jäi historiaan valokuva, jossa presidentit soittavat Ruotsin Magdalena Anderssonille.

Gotlannin eteläosassa on muistomerkki. Vamlingbossa tien varressa, vaatimattomalla aukiolla.

Sen keskellä seisoo paasi, joka on pystytetty Hoburgin komppa­nian kunniaksi.

Se oli vapaaehtoisista paikallisista nuorista miehistä koostunut Gotlannin oma puolustusjärjestö, joka perustettiin vuonna 1811. Oli kulunut kaksi vuotta Suomen sodasta, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä. Siinä Venäjä miehitti Suomen.

Sodan aikana keväällä 1808 Venäjä miehitti myös Gotlantia. Se osoitti, että Ruotsin kuningas ei ollut varautunut riittävän hyvin Venäjän aggressioon. Saaren nuoret miehet päättivät, ettei koskaan enää, ja perustivat Gotlantiin sodan päätyttyä oman komppanian.

Sodan seurauksena Ruotsi menetti itäisimmät osansa eli Suomen.

Gotlannin vapaaehtoisista kootusta Hoburgin komppaniasta kehittyi lopulta Ruotsin ensimmäinen asevelvollisuuteen perustunut rykmentti.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 vaatimaton muistokivi gotlantilaisella niityllä on muistutus siitä, että kun Venäjä hyökkää naapurimaihinsa, kannattaa terästäytyä. Jospa tällä kertaa historiallinen virhe ei toistuisi. 

Teksti on toimitettu ote Kaja Kunnaksen ja Marjo Näkin tietokirjasta Itämeren turvatarkastus (Gummerus, 2023).