Leikkaajien ääni

Kaksi suurinta hallituspuoluetta, kokoomus ja perussuomalaiset, ovat julkaisseet leikkauslistansa seuraavalle hallituskaudelle.

Ehdotuksensa toisena julkaissut perussuomalaiset leikkaisi valtion menoja suoraan kahdeksalla miljardilla eurolla. Veronkorotuksia tehtäisiin miljardilla eurolla. Summiltaan perussuomalaisten ja kokoomuksen leikkauslistat ovat lähes samansuuruiset.

Puolueet ovat muutenkin hyvin samoilla linjoilla. Toteutustavoissa on silti eroja. Tarkat keinot selviäisivät vasta hallitusneuvottelussa, jos puolueet sinne asti pääsevät.

Kokoomus ja perussuomalaiset hakevat säästöjä eläkkeistä ja hyvinvointialueilta. Ne leikkaisivat Yleltä, kehitysyhteistyöstä ja valtionavustuksista.

Molemmat myös perisivät lukukausimaksun toisesta korkeakoulututkinnosta, luopuisivat eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista, sitoisivat maahanmuuttajien sosiaaliturvan asumisaikaan ja karsisivat eläkekertymää palkattomilta jaksoilta, ­luettelee Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass.

Tutkija näkee, että kokoomus ja perussuomalaiset kilpailevat yhä tiukemmin samoista äänestäjistä. Esimerkiksi valtiovarainministerinä toimiva Riikka Purra (ps) on toistanut jo vuosia puolueen olevan tiukka talouspuolue.

Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan taloutta tärkeimpänä kysymyksenä pitäneet äänestivät useimmin kokoomusta.

”Perussuomalaiset oli jo silloin kintereillä. Heidän sopeutusohjelmansa korostaa saksikuvista tuttua viestiä. Puntti ei tutise. Puolueen kannattajille leikkauksista vaikuttaakin tulleen osittain identiteettipoliittinen kysymys ja keino vastustaa laajaa valtiota”, Wass sanoo.

Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Ihmisarvobarometrissa 2026 perussuomalaisten kannattajat näkivät vähäisimpänä valtion vastuun heikommista ihmisistä.

Uutta perussuomalaisten politiikassa on eläkeleikkaukset. Ne toteutettaisiin indeksijäädytyksillä yli 2 000 euron eläkkeisiin. Samalla tutkinnoista ja työttömyysjaksoista kertyvät eläkkeet poistettaisiin.

Politiikalla tavoitellaan 1,6 miljardin euron säästöjä. Myös kokoomus on kertonut leikkaavansa eläkejärjestelmästä kaksi miljardia, mutta tarkat keinot ovat jääneet toistaiseksi pimentoon.

Wass näkee, että eläkkeistä leikkaaminen on etenkin perussuomalaisille riski. Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan perussuomalaiset oli Sdp:n jälkeen suosituin puolue niiden äänestäjien keskuudessa, jotka pitivät vanhustenhoitoa ja eläkkeitä tärkeimpänä kysymyksenä.

Suomessa alle 2 000 euron eläkettä saa 55 prosenttia suomalaisista, naisista 62 ja miehistä 46 prosenttia.

”Äänestäjien reaktioita pyritään pehmentämään korostamalla, että kenenkään eläke ei laske euroissa ja että alle 2 000 euron eläkkeet saavat täyden korotuksen”, Wass sanoo.

Toinen muutos koskee sote-menoja. Wass muistuttaa, että edellisissä vaaleissa puolue halusi rajata sopeutuksen ulkopuolelle esimerkiksi sairaanhoitajat. Nyt perussuomalaiset säästäisi hyvinvointialueilta miljardi euroa jäädyttämällä indeksit.

Myös perussuomalaisten vastenmielisyys ”tiede-eliittiä” kohtaan näkyy useissa poliittisissa linjauksissa.

Puolue lakkauttaisi Sitran ja Opetushallituksen. Se supistaisi Suomen Akatemian rahoitusta ja kohdistaisi indeksijäädytyksiä korkeakouluille.

Samalla perussuomalaiset jatkaisi sosiaalijärjestöjen rahoituksen leikkauksia sadoilla miljoonilla euroilla. Valtion tuista riippuvainen kansalaisyhteiskunta näyttäisi olevan perussuomalaisille tehokkaan hallinnon hidaste, Wass sanoo.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten leikkauslistoja erottaa verotus. Kokoomus ei korottaisi seuraavalla hallituskaudella veroja lainkaan.

Vielä edellisissä vaaleissa perussuomalaisetkin varoitti, että veronkorotukset näivettävät talouden, Wass muistuttaa.

Perussuomalaiset keräisi miljardi euroa pankeilta, säätiöiltä ja datakeskuksilta. Kokoomus sen sijaan haluaa houkutella Suomeen miljardiluokan datakeskusinvestoinnit. Ne nähdään puolueessa jonkinlaisena talouskasvun moottorina.

Perussuomalaiset sen sijaan pitää datakeskusten hyötyä kansantaloudelle vähäisenä. Puolue kaksinkertaistaisi keskusten sähköveron.

Perussuomalaisten miljardin euron veropaketista kolmannes tulisi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten verotuksesta. Käytännössä verotus kohdistuisi kulttuuri-, tiede- ja apurahasäätiöiden saamiin sijoitustuottoihin.

Myös ammattiyhdistys- ja työnantajajärjestöjen sijoitustuotot pantaisiin verolle. Perussuomalaiset on laskenut veron tuovan 350 miljoonaa euroa valtion kassaan.

Säätiöiden mukaan vero olisi suoraan pois tieteen ja taiteen apurahoista.

Verotuksesta näyttäisikin kehkeytyvän yksi isoista vaaliteemoista.

Vasemmistopuolueiden näkemys valtiontalouden tasapainottamisesta nojaa vahvasti veroratkaisuihin, jotka kohdistuvat myös elinkeinoelämään ja omistajuuteen. Pelkät menoleikkaukset rapauttaisivat koko suomalaisen yhteiskunnan, ovat vasemmistopuolueet toistaneet.

Puolueet ovatkin isojen kysymysten äärellä, sillä valtion verotulot näyttävät laskevan entisestään. Esimerkiksi liikenteestä saatavat tulot vähenevät valtiovarainministeriön mukaan seuraavan vaalikauden loppuun mennessä jopa 1,7 miljardia euroa.

Liikenteen sähköistyminen vie tuloja. Muutoksia verotukseen pitäisi virkakunnan mukaan tehdä hallitusohjelmassa.

Perussuomalaiset on tuonut toistuvasti esille, ettei autoilua pidä verottaa ainakaan lisää. Omassa leikkauslistassaan puolue on autoilun verotuksen sijaan valmis haittaverottamaan esimerkiksi sokeria ja muovipusseja.

Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen katsoo, että liikenne on helppo kohde verottaa. Pienet muutokset yksittäisen kansalaisen kohdalla johtavat suuriin verokertymiin. Helpointa olisi korottaa ajoneuvoveroa.

”Se kohdistuu kaikkiin autonomistajiin samalla tavalla riippumatta ajokilometreistä”, Tampereen yliopiston professori sanoo.

Liimataisen mukaan vaikeinta olisi toteuttaa tietullit ja ruuhkamaksut. Ratkaisut vaatisivat autoihin paikantimen tai tieverkolle asennettavat tunnistimet. Perussuomalaiset on vastustanut GPS-seurantaa ja ihmisten ”kyttäämistä”.

Yksi vaihtoehto olisi kilometrivero. Se voidaan toteuttaa autonomistajan oman ilmoituksen perusteella ja varmentaa esimerkiksi katsastuksen yhteydessä.

Liimatainen huomauttaa, että kilometriveroon voidaan tehdä porrastuksia autonomistajan asuinpaikan perusteella. Esimerkiksi alueilla, joissa joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, vero olisi pienempi.

Etenkin keskusta on kannattanut alueellisesti porrastettua kilometriveroa. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät ehdottaneet sopeutuslistoissaan mitään keinoja liikenteen verotuksen ratkaisemiseksi.