Räjähdetehdas tilauksessa

Puolustusministeriö, Porin kaupunki ja suomalainen räjähdevalmistaja Forcit kertoivat 31. tammikuuta merkittävän uutisen Suomen ja koko Euroopan ammusteollisuudelle.

Puolustusvoimat allekirjoitti TNT-räjähdysaineen hankintaa koskevan aiesopimuksen Forcitin kanssa.

Forcit on valmistanut räjähdeaineita sota-, rakennus ja kaivosteollisuudelle Suomessa yli 130 vuotta ja sillä on jo räjähdetuotantolaitos Hangossa.

Poriin aiotaan rakentaa TNT:tä eli trotyylia valmistava räjähdetuotantolaitos. TNT:tä käytetään muun muassa kranaatinheitti­mien ja tykistön ammuksissa räjähdeaineena. Sen kysyntä on kasvanut Ukrainan sodan seurauksena merkittävästi.

Jos kaikki etenee osapuolten laatiman suunnitelman mukaan, räjähdetehtaan rakentaminen aloitetaan jo tämän vuoden aikana. Tuotantolaitoksen pitäisi olla kokonaan valmis vuoteen 2028 mennessä, jolloin Puolustusvoimat saa kotimaista TNT:tä suoraan Porin räjähdetehtaalta.

Tehtaalle on ollut kansainvälistä tilausta, sillä tällä hetkellä Euroopassa ei ole kuin yksi TNT-räjähdetehdas. Se sijaitsee Puolassa.

Huoltovarmuuden ja puolustuksen lisäksi räjähdetehtaasta näyttäisi olevan hyötyä myös Suomen viennille, teollisuudelle ja työllisyydelle.

Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna vaikuttaa tyytyväiseltä. Arvion mukaan TNT-tehdas tuo kaupunkiin yli 70 suoraa työpaikkaa. Kun välilliset työpaikat lasketaan mukaan, voi määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistua.

”Tehtaasta hyötyy laajasti myös palvelusektori”, Inna sanoo työhuoneessaan Porin kaupungintalolla.

Palkkaverotulojen lisäksi kaupunki saa räjähdetehtaasta kiinteistöverotuloa, joka nähdään pitkäaikaisena varmana tulona.

Kaupungin johto ei ole vielä tarkkaan laskenut, paljonko räjähdetehdas toisi Porille kiinteistöverotuloja, mutta Innan mukaan kyse on vuositasolla jopa sadoistatuhansista euroista. Summalla voisi palkata kuntaan esimerkiksi muutaman varhaiskasvatuksen opettajan.

Tehdashankkeeseen on kohdistunut laajaa mielenkiintoa, mutta ei pelkästään hyötyjen näkökulmasta.

On arvuuteltu, mihin räjähdetehdas tarkkaan ottaen rakennetaan ja onko se turvallinen. Ja millaiset päästöt tehdas aiheuttaa esimerkiksi maaperään ja vesistöön?

Viranomaisprosessi on toistaiseksi kesken ja ympäristöviranomaiset syynäävät tarkoin valittua tehdasaluetta ja hankkeen vaikutuksia ympäristöön, eliöstöön ja alueen­ lähiasukkaisiin.

Räjähdetehdas pitäisi rakentaa ”järkevän” matkan päähän satamasta ja esimerkiksi lentokentästä. Porissa teollisuus ja suuri liikenneinfra sijoittuvat jokseenkin lähelle laajempaa asutusta.

Esimerkiksi Porin keskustasta Mäntyluodon satamaan on matkaa reilu kaksikymmentä kilometriä. Lentokenttä sijaitsee vähän yli kolmen kilometrin päässä kaupunginjohtajan työhuoneesta.

Laaja liikenneinfra mahdollistaakin TNT-raaka-aineiden tuonnin Poriin, mutta myös valmiiden tuotteiden viennin maailmalle.

Kaupungin ja teollisuusalueiden läheisyydessä on myös jonkin verran luonnonsuojelu- ja Natura-alueita. Meri-Porissa, lähellä Porin satamaa, sijaitsee myös Suomen kuuluisin hiekkaranta, Yyteri.

”Haluamme tehdä prosessin kerralla oikein, ettei tule mitään sanomista”, kaupunginjohtaja Inna sanoo ja viittaa mahdollisiin valituksiin, joita esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja paikalliset voivat laatia laitoksen vaikutuksista lähiympäristöön.

”Uskallan sanoa niin, että räjähdetehtaan ympäristövaikutukset tulevat olemaan minimaaliset. Isoimmat vaikutukset tulevat olemaan satunnainen rekka- ja työpaikkaliikenne.”

Pori on räjähdevalmistaja Forcitin näkökulmasta tarkasteltuna hyvä paikkakunta tehtaalle. Kaupungissa on kaksi satamaa, lentokenttä ja laajoja teollisuusalueita. Sähkö- ja vesilinjaverkostot ovat alueella valmiina. Kaupungissa on myös osaavaa teollista työvoimaa ja siihen liittyvää koulutusta.

Porilla onkin vahva teollisuushistoria, vaikka muualla Suomessa kaupunki tunnetaan ehkä paremmin Pori Jazzista ja Suomi Areenasta.

Vahva teollinen kehitys alkoi Porissa muiden suomalaisten teollisuuskaupun­kien tavoin toisen maailmansodan jälkeen. Suomen oli pakko maksaa Neuvostoliitolle sotakorvaukset.

Nyt Venäjän uhan takia kaupungin teollisuus näyttää jälleen vahvistuvan.

”Porin sijainti on hyvä. Paljoa lännemmäksi ei pääse”, Inna sanoo.

Forcitin toimitusjohtajan Joakim Westerlundin mukaan räjähdetehtaan puhdistusmenetelmistä tulee alan moderneimmat.

”Merkittävä osa investoinnista kohdentuu muun muassa puhdistustekniikkaan ja kemikaalien suljettujen kiertojen toteutukseen, jolloin esimerkiksi vesistövaikutuksia laitoksella ei ole”, Westerlund vakuuttaa.

TNT:n valmistuksesta tiedetään, että prosessista syntyy väkisin jonkin tasoisia päästöjä. Kyse on siitä, miten niitä hallitaan.

TNT:tä valmistetaan tolueenista kolmivaiheisessa prosessissa. Prosessissa käytetään ainakin rikki- ja typpihappoa. Molemmat hapot ovat vaarallisia ja syövyttäviä.

Oikein käytettyinä hapot ovat kuitenkin turvallisia, ja niitä hyödynnetään laajasti eri teollisuusprosesseissa.

Räjähdetehtaan ympäristövaikutukset selviävät tarkemmin lupaprosessin edetessä.

Suurimmat ympäristövaikutukset tulevat kuitenkin pommien ja kranaattien käytöstä kohdemaissa. Esimerkiksi Ukrainassa on humanitäärisen katastrofin lisäksi käsillä ympäristökatastrofi.

Forcit kertoo investoivansa räjähdetehtaaseen noin 200 miljoonaa euroa. Sopimus Puolustusvoimien kanssa takaa, että TNT-räjähdeaineelle on ainakin yksi ostaja.

Yhtiö pyrkii kuitenkin myymään TNT:tä myös muille maille. Vienti aiotaan kohdistaa etenkin EU- ja Nato-maihin.

Forcit ei toistaiseksi tiedä, paljonko tehtaassa voidaan valmistaa vuodessa räjähdeainetta.

Suomen Kuvalehti pyysi kopion puolustushallinnon ja Forcitin välisestä aiesopimuksesta. Siitä käy ilmi, että pelkästään Puolustusvoimat sitoutuu ostamaan Forcitilta vähintään 1 500 tonnia ja enintään 3 000 tonnia TNT:tä vuosittain.

Sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 255 miljoonaa euroa. Sillä katetaan Puolustusvoimien TNT-räjähdys­ainetarpeita vuosille 2028–2037.

Hankinnan kustannuksissa on otettu huomioon hintojen nousu. Indeksikorotusten seurauksena kokonaishinta voi kohota yli 500 miljoonaan euroon vuosikymmenen aikana.

Puolustusvoimat maksaa Forcitille myös 5,8 miljoonaa euroa räjähdetehtaan käynnistämisvaiheen kuluja.

Räjähdetehtaan tulevasta sijaintipaikasta Westerlund toteaa, että valittu alue, sen lähiympäristö, luontoarvot ja maanpinnan muodot soveltuvat tarkoitukseen hyvin.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelystä määrittää toiminnalle rajat.

Lain mukaan räjähdetehdas pitää rakentaa sellaiselle etäisyydelle asuinalueesta ja esimerkiksi liikenneväylistä ja teollisuuslaitoksista, ettei laitoksessa aiheudu räjähdyksen tai tulipalon sattuessa henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja.

Tarkat metrimäärät asutukseen määritellään muun muassa tehdasalueelle varastoitavien kemikaalien ja räjähdysaineiden määrän ja laadun perusteella.

Forcitin Hangossa sijaitseva räjähdetehdas antaa jonkinlaista osviittaa siitä, millainen uusi räjähdetehdas Porissa voisi olla ja kuinka kauas se sijoittuisi asutuksesta.

Hangon räjähdysainetehdas sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla noin seitsemän kilometriä kaupungista pohjoiseen harvaan asutulla alueella.

Lähettyvillä kulkee rautatie ja matkaa satamaan on muutama kilometri. Tuotanto- ja varastorakennukset on suojattu maavalleilla ja yksiköt on sijoitettu erilleen toisistaan.

Puolustusvoimat ja Forcit ovat tulleet analyyseissaan siihen tulokseen, että Porin räjähdetehtaan TNT-tuotannon nähdään lisäävän koko Euroopan varautumistasoa.

Käytännössä Euroopan maat ottavat jälkijunassa suurempaa roolia omasta ase- ja ammusvarustelustaan.

Kyse on myös rahasta. Sotateollisuudessa liikkuu maailmanlaajuisesti tuhansia miljardeja dollareita ja alan yhtiöiden liikevaihdot luonnollisesti kasvavat mitä enemmän soditaan.

Myös Forcitin kaltainen räjähdevalmistaja hyötyy sodasta. Yhtiön liikevaihto kasvoi Ukrainan sodan alettua noin viisikymmentä prosenttia 228 miljoonaan euroon. Samalla yhtiön liikevoitto kolminkertaistui 26,9 miljoonaan euroon.

Forcitin toimitusjohtajan Westerlundin mukaan kasvu puolustusteollisuudessa alkoi jo ennen Ukrainan sodan alkua, ja Euroopan maiden panostukset puolustukseen ovat kasvaneet merkittävästi. Se näkyy yhtiön liiketoiminnassa myönteisesti.

Tämänhetkistä TNT-markkinaa maailmalla hallitsee pääosin Nitro-Chem-yhtiö, joka sijaitsee Puolassa. Sen TNT-tuotannon varassa ovat useat­ EU- ja Nato-maat. Yhtiö on osa puolalaista Armaments Groupia (PGZ), johon kuluu useita Puolan puolustusteollisuudelle tärkeitä tuotantolaitoksia.

Keväällä 2024 Nitro-Chem kertoi allekirjoittaneensa sopimuksen TNT:n toimittamisesta yhdysvaltalaiselle ammusvalmistaja Paramount Enterprises Internationalille. Yhtiö valmistaa ainakin pommeja ja suurikaliiperisia ammuksia.

Puolalaismedian mukaan Nitro-Chem on viime vuosina laajentanut myyntiään myös Espanjaan, Ranskaan, Portugaliin ja useisiin Aasian maihin. Myös Suomi mainitaan yhteistyökumppanina.

Puolustusvoimien mukaan ulkomailta hankitun TNT:n alkuperämaat eivät ole turvallisuussyistä julkista tietoa.

Tällä hetkellä Suomen ampumatarviketuotannossa käytetään räjähdysainetta, joka hankittiin jo ennen Ukrainan sotaa.