Kisa aikaa vastaan

Alaikäisiä osallistuu jengiväkivaltaan Ruotsissa jo niin paljon, että maassa puhutaan lapsisotilaista.

rikollisuus
Teksti
Karoliina Toivakka
5 MIN

Selvä enemmistö, 65 prosenttia ruotsalaisista ajattelee, että hallitus tekee huonoa työtä rikollisuuden torjumiseksi, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Kesällä keskeiseksi huolenaiheeksi on noussut lasten rekrytointi jengeihin lomalla. Tilanne on kärjistynyt niin, että rikoksiin houkuteltavista lapsista puhutaan mediassa jo lapsisotilaina.

Heinäkuun loppuun mennessä 93:a alle 15-vuotiasta lasta epäiltiin osallisuudesta murhasuunnitelmiin, kuten itse henkirikoksiin, murhan yrityksiin tai murhassa avustamiseen. Viime vuonna samalla ajanjaksolla määrä oli 26.

Määrä on siis yli kolminkertaistunut viime vuodesta, selviää Ruotsin syyttäjälaitoksen Åklagarmyndighetenin tilastoista.

Jo pitkään on varoiteltu, että reittejä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei tukita riittävästi, SVT:n rikostoimittaja Sofia Yohannes sanoo. Hänestä näyttää siltä, että pelko yhä nuorempien sortumisesta vakaviin rikoksiin on toteutumassa.

Paljon on kuitenkin myös tehty.

Työ jengirikollisuuden kitkemiseksi on aloitettu Ruotsissa jo vuosia sitten.

Vuonna 2018 törkeän ampuma-aserikoksen minimirangaistusta nostettiin vuodesta kahteen.

”Se tarkoittaa, että rikoksesta joutuu automaattisesti pidätetyksi. Se oli yksi ensimmäisistä tärkeistä toimista”, sanoo kriminologi Sven Granath Tukholman yliopistosta.

Oikeudenkäynnin jälkeen ei myöskään ole enää yhtä helppoa selvitä ehdollisella tuomiolla.

Ennen vuotta 2018 Ruotsissa pidätettiin vuosittain noin 60–70 henkilöä, jotka oli tuomittu törkeästä ampuma-aserikokses­ta. Uudistuksen jälkeen määrä on ollut 300–400.

Vuoden 2024 alussa rangaistuksia kovennettiin entisestään. Nyt samasta rikoksesta annettava minimirangaistus on neljä vuotta.

Poliisi on tehostanut tutkintatapojaan. Esimerkiksi salattuihin viestiyhteyksiin on päästy käsiksi kansainvälisen yhteistyön avulla, mikä on auttanut selvittämään monia rikostapauksia. Niin sanotuilla haavoittuvilla alueilla on panostettu sosiaalityöhön.

Poliisi voi myös kaksi vuotta sitten voimaan astuneen lain nojalla ulosmitata arvotavaroita suoraan paikan päällä olemalla etäyhteydessä kruununvoutiin, eli velkoja hoitavaan hallintoviranomaiseen. Pelkästään tänä vuonna takavarikoitujen tuotteiden arvo on ollut yhteensä reilut kuusi miljoonaa euroa.

Keväällä 2023 kahdeksan ruotsalaisviranomaista alkoi laatia ehdotusta mallista, jolla estettäisiin lasten ja nuorten rekrytointi järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sillä myös varmistettaisiin, että toimenpiteisiin ryhdytään silloin, kun nuori on jo sotkeutunut vakavaan rikollisuuteen.

Yksi projektissa työskennelleistä on pitkän uran sosiaalialla tehnyt Rikostenehkäisyneuvosto Brån tutkija Anders Bolund.

Hän on varovaisen toiveikas.

”Toivon, että hallituksen toimeksianto auttaa lisäämään tasapuolisuutta. Että kaikki lapset, joihin tämä ongelma vaikuttaa, saavat tasapuolista tukea.”

Hänen mukaansa käytännöt ovat aikaisemmin olleet vaihtelevia eri puolilla maata. Nyt hän toivoo, että kansallinen toimintamalli asettaisi raamit sille, millaista viranomaisyhteistyön tulisi olla ja millaisia interventiomenetelmiä missäkin tilanteessa olisi hyvä käyttää.

Esimerkiksi lastensuojelulaitoksesta kotiuttamisen tulisi hänen mukaansa tapahtua suunnitellusti tietyn mallin mukaisesti.

Elokuun puolivälissä Ruotsin poliisi kertoi, että se on onnistunut estämään viime ja tänä vuonna arviolta yhteensä noin 200 väkivallantekoa.

Tänä vuonna ampumisia oli rekisteröity Ruotsissa heinäkuun loppuun mennessä 164. Se on matalin luku vuoden 2017 jälkeen. Viime vuonna samalla ajanjaksolla ampumisia oli yhteensä 227.

Väkivalta kuitenkin esiintyy ryppäissä. Yksi ampuminen johtaa toiseen, ja tilanne voi ryöpsähtää nopeasti. Poliisi arvioikin, että rikollisuuden ”aktiivisuusaste” on maassa edelleen samalla tasolla kuin aiemminkin. Aivan vielä ei siis voida nuolaista.

Loppukesästä Ruotsissa huolestuttiin uudesta käänteestä. Tanskan poliisi varoitti trendistä, jossa ruotsalaisteinejä rekrytoidaan tanskalaisjengeihin. Pelkästään yhden viikon aikana kolme ruotsalaista teiniä pidätettiin Tanskassa epäiltynä murhan yrityksistä.

Rikostenehkäisyneuvosto Brån tutkijan Anders Bolundin mukaan kehitys on selkeää: rikollisuuteen houkutellut lapset ja nuoret matkustavat jo tekemään rikoksia yli kuntarajojen. Seuraava looginen askel otetaan yli valtakunnanrajojen.

Ruotsin poliisi tiedotti elokuun alkupuolella tiivistävänsä yhteistyötä Tanskan poliisin kanssa. Jatkossa ruotsalaispoliiseja partioi myös Kööpenhaminassa ja tanskalaispoliiseja Malmössä. Tavoitteena on, että viranomaiset voivat paremmin jakaa tilannekuvaa rajojen yli.

Yhteistyötoiveita on myös Norjalla, sillä ruotsalaisia jengirikollisia on epäiltynä vakavista rikoksista myös vuonomaassa.

Kriminologi Granathin mukaan syvempi poliisiyhteistyö ei kuitenkaan yksistään riitä ehkäisemään nuorten ruotsalaisten ajautumista jengeihin naapurimaissa.

”Kyse on kommunikaatiomahdollisuuksista”, hän sanoo.

Internetin aikakaudella paitsi uusien rikollisten värvääminen myös esimerkiksi matkojen ja majoitusten varaaminen on yhä helpompaa maiden välillä.

Myös tähän halutaan puuttua. Ruotsin ja Tanskan oikeusministerit pitivät keskiviikkona 21. elokuuta yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat kutsuvansa sosiaalisen median alustoja ylläpitävät yhtiöt koolle jo lähiaikoina.

Yksi eniten Ruotsia puhututtaneista uudistuksista ovat olleet niin sanotut tarkastusvyöhykkeet. Niitä koskeva laki astui voimaan huhtikuun lopulla.

Erikseen nimettävän vyöhykkeen alueella poliisi saa tarkastaa henkilöitä ja ajoneuvoja ilman epäilyä rikoksesta kahden viikon ajan kerrallaan.

Kuluneen kesän aikana tällainen vyöhyke on perustettu kahdesti. Ensin Norrköpingissä Hagebyn kaupunginosassa kesäkuussa sen jälkeen, kun kaksi ihmistä murhattiin asuntoonsa. Heinäkuussa Södertäljessä otettiin tarkastusvyöhykkeet käyttöön kahdessa eri kaupunginosassa.

Vyöhykkeiden tarkoitus on ehkäistä väkivallan synnyttämää kostoaaltoa.

”Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, millainen vaikutus vyöhykkeillä on rikollisuuteen”, Sven Granath sanoo.

Tuloksia voidaan odottaa kenties vasta vuosien päästä.

Sekä Granath että Anders Bolund ovat sitä mieltä, että Ruotsissa tehdään oikeita asioita. Tahdin on kuitenkin kiihdyttävä sekä politiikassa että viranomaisilla. Tai kuten Bolund asian muotoilee:

”Päässä on pystyttävä pitämään kaksi ajatusta samaan aikaan.”

On jatkettava ennaltaehkäisevään työhön panostamista ja samalla puututtava rikoksiin, joita jo tapahtuu.

Bolund perää myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua etenkin lasten ja nuorten tilanteesta. Sitä ei hänen mielestään ole riittävästi käyty. Vakava rikollisuus tuntuu normalisoituneen.

”Missä on kansanliike? Missä ovat Sergelin torin mielenosoitukset? Miksi kukaan ei sano, että tämän täytyy loppua? Sitä ei juuri näe. On enemmänkin niin, että ’no tähän on nyt ajauduttu’.”

Bolund kuitenkin katsoo, että rikollisuuden kehitys on ollut niin äärimmäistä, että viranomaisten on ollut vaikea pysyä mukana. Enää ei puhuta entisaikojen tapaan siitä, että rikollisuus etenee portaittain pikkurötöksistä kohti vakavampia rikoksia.

Nyt murha voi olla nuoren ensimmäinen merkintä rikosrekisterissä.

”Se, että 13-vuotiaat murhaisivat toisiaan kadulla, se on jotain, mitä kukaan ei kym­menen vuotta sitten ajatellut tapahtuvan.”