Puhukaa vapaudesta

Kunpa kirja olisi ilmestynyt toisenlaisessa Amerikassa. Professori Timothy Snyder toivoi, että demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris olisi voittanut vaalit ja valvojaisissa olisi soinut Beyoncén hitti Freedom, kuten oli soinut vaalikampanjassakin. Ilmapiiri olisi ollut toiveikas ja tulevaisuuteen katsova.

Snyderin tietokirja Vapaudesta (On Freedom) julkaistiin Yhdysvalloissa viime lokakuussa, pari viikkoa ennen vaaleja. Marraskuun 5. päivänä amerikkalaiset valitsivat toisen kerran presidentikseen Donald Trumpin.

”Olen surullinen, koska toivoin, että olisimme nyt tilanteessa, jossa voisimme puhua rakentavammin ja vähemmän puolustautuen”, Timothy Snyder sanoo.

”Mutta tässä sitä ollaan.”

Snyder on Yalen yliopiston professori ja yksi nykyajan merkittävimmistä amerikkalaisista historioitsijoista. Hän on kritisoinut Donald Trumpia kovaäänisesti jo kymmenen vuoden ajan.

Nyt Trump on alkanut horjuttaa ja rikkoa demokratiaa juuri sellaisilla tavoilla, joista Snyder on maailmaa pitkään varoittanut.

Vapaus, siten kuin historioitsija sen määrittelee, tuntuu karkaavaan amerikkalaisilta yhä kauemmas.

Ei siis ihme, että Snyder ilmestyy videohaastatteluun maaliskuun lopussa hieman uupuneen näköisenä.

Donald Trump on heikko mahtimies, Snyder sanoo ja nostaa harmaasankaiset silmälasit hetkeksi otsalleen.

Vladimir Putinin kanssa veljeily, miljardööri Elon Muskille annetut oikeudet, tullisota, liittolaisten uhkailu: kaikki, mitä Trump on tehnyt vallassa ollessaan, on Snyderin mielestä heikentänyt Yhdysvaltoja.

Koska Trump uskoo, että vain raha on todellista, hänellä on liehittelevä suhde Muskiin ja Putiniin. Hän ajattelee, että miljardi­omaisuuksiensa takia he ovat maailman todellisia valtiaita.

Ensimmäisellä kaudellaan Trump käski alaisiaan elämään jokaisen päivän kuin jakson televisiosarjassa. Päivän lopussa he aina kukistaisivat roistot. Siinä tiivistyy hänen arvomaailmansa, Snyder sanoo.

Trump ei ymmärrä, että laki, luottamus ja instituutiot voivat tuottaa valtaa. Hän ei ymmärrä, että yhteistyö on riitelyä parempaa.

”Hän ei ymmärrä mitään näistä asioista, ja siksi hän aliarvioi niitä radikaalisti. Ja se tarkoittaa, että hän aliarvioi radikaalisti ihmisten kykyä vastustaa.”

Esimerkiksi Ukrainan vastarinta on Trumpille mysteeri. Sitä ei voi olla olemassa, koska venäläiset ovat suurempi kansa ja heillä on enemmän rahaa kuin pienemällä, köyhemmällä Ukrainalla.

Lisäksi Trump on käsittänyt täysin väärin, miksi Yhdysvallat on ollut maailman tärkein suurvalta, Snyder jatkaa.

Yhdysvallat on johtanut läntistä maailmaa noin kahdeksankymmenen vuoden ajan. Toisen maailmansodan päättymistä lähtien se on pitkälti määritellyt tuon maailman säännöt, mutta niistä ovat hyötyneet myös Yhdysvaltain liittolaiset, on kyse ollut sitten turvallisuudesta tai kaupankäynnistä.

Trumpin mielestä tämä amerikkalaisten itse rakentama järjestelmä on epäonnistunut ja siitä on hankkiuduttava eroon.

”Ja nyt olemme alastoman kaaoksen maailmassa, jossa muut ovat parempia kuin amerikkalaiset. Kiinalaiset tulevat olemaan siinä parempia. Venäläiset ovat siinä parempia.”

Timothy Snyder alkoi kiinnostua Yhdysvaltain historiasta, nykypolitiikasta ja kansainvälisistä suhteista 2010-luvun puolivälissä.

Autoritarismin ensimmäisen aallon saapuminen Yhdysvaltoihin ei ollut hänelle yllätys. Hänen mielestään vuoden 2016 presidentinvaalit voittanut Trump oli pitkälti venäläisten luomus, jonka nämä nostivat valtaan muun muassa mustamaalaamalla vastaehdokasta Hillary Clintonia.

Politiikkaa analysoidessaan Snyder on hyödyntänyt fasismin historiasta saamiaan oppeja: hän toi amerikkalaiseen keskusteluun termin ”iso valhe”. Se tarkoitti republikaanipuolueen väitettä, että Trump olisi voittanut vuoden 2020 presidentinvaalit.

Vapaudesta-kirjan vastinpari julkaistiin vuonna 2017. Tyranniasta – 20 opetusta 1900-luvulta ohjasi aikalaisia tunnistamaan totalitarismin vaaranmerkkejä ja neuvoi, miten taistella autoritaarista hallintoa vastaan.

Snyder esitteli kirjassa käsitteen, joka alkoi konkretisoitua pelottavalla tavalla vuoden 2024 vaalien jälkeen. Instituutio ja vallanpitäjä toisensa jälkeen nöyrtyi Trumpin edessä jo ennen kuin hän oli ottanut viran vastaan. Snyder puhui ”ennakoivasta kuu­liai­suudesta”.

Tyranniasta on noussut Yhdysvalloissa uudelleen bestselleriksi. Ne amerikkalaiset, joiden silmissä Trumpin ja Muskin hallinto muistuttaa päivä päivältä enemmän fasismia, etsivät kirjasta itselleen ohjeita ja rohkaisua.

Snyder syntyi vuonna 1969 Ohiossa. Hän vietti lapsuuden kesät sukunsa maatiloilla, vaikka perhe olikin jo muuttanut kaupunkiin ja vanhemmat siirtyneet akateemisiin ammatteihin. Kotikasvatus oli liberaali, amerikkalaisesta näkökulmasta jopa vasemmistolainen.

Snyderin vanhemmat olivat kveekareita. Kveekariuskon perusajatuksia ovat väkivallattomuus, tasa-arvo ja vaatimattomat elämäntavat. Amerikkalaiset kveekarit ovat aina olleet yhteiskunnallisesti aktiivisia oli kyse sitten orjuuden lakkauttamisesta tai vankien olojen parantamisesta.

Uteliaana nuorena miehenä Snyder tutustui Itä-Eurooppaan: 1990-luvun alussa matkat suuntautuivat Puolaan ja Ukrainaan. Hän opiskeli kieliä ja suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Oxfordissa vuonna 1995. Yaleen hänet palkattiin vuonna 2001.

Englannin, puolan ja ukrainan lisäksi Snyder puhuu saksaa ja ranskaa. Lukeminen sujuu kymmenellä kielellä.

Snyder on erikoistunut Keski- ja Itä-Euroopan, Neuvostoliiton ja holokaustin historiaan. Hän on kirjottanut seitsemäntoista tietokirjaa.

Vuonna 2010 ilmestynyt Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä on käännetty kolmellekymmenelle kielelle ja saanut valtavan määrän akateemista suitsutusta. Miten on mahdollista, että kolmetoista miljoonaa siviiliä murhattiin – poliittisista syistä – suppealla maantieteellisellä alueella 1930- ja 1940-luvulla: tähän kysymykseen Snyder pyrkii kirjassaan vastaamaan.

Hän on käsitellyt useissa teoksissaan myös Ukrainan historiaa, mutta Ukraina on hänelle paljon enemmän kuin tutkimuskohde. Heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäyssota alkoi talvella 2022, Snyder käynnisti 1,25 miljoonan dollarin joukkorahoituskampanjan. Sen avulla päivitettiin Ukrainan ilmapuolustusta.

Myös osa Vapaudesta-kirjan tekstistä syntyi Ukrainassa, missä hän on viettänyt runsaasti aikaa sodan syttymisen jälkeenkin. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Snyder ovat tavanneet useita kertoja: Vapauden takakannessa lukee Zelenskyin kaunopuheinen suositus.

Yksi Snyderin tärkeimmistä opettajista on ollut holokaustista selvinnyt puolanjuutalainen historioitsija Jerzy Jedlicki.

Jedlicki oli yhdeksänvuotias saksalaisten hyökätessä Puolaan, neljätoista, kun hän sodan päätyttyä tuli ulos piilopaikastaan. J­edlickin äiti oli kieltäytynyt menemästä lastensa kanssa Varsovan gettoon. Äidin kekseliäisyys pelasti Jedlickin ja tämän veljen. Kolme miljoonaa heidän maanmiestään murhattiin. 

Kommunismin jälkeisessä Puolassa – 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa – Jedlicki taisteli antisemitismiä ja muukalaisvihaa vastaan. Hän osallistui aktivistien kokouksiin ja tapahtumiin. Toisinaan hän otti mukaansa Timothy Snyderin, jonka väitöskirjaohjaaja oli ollut jo Oxfordissa.

Snyder ymmärsi vasta myöhemmin, että kaikkina noina vuosina Jedlicki koulutti häntä tunnistamaan antisemitismiä arkielämässä.

1930-luvulla, ennen kuin saksalaiset keräsivät juutalaiset gettoihin ja lähettivät heidät sieltä kaasukammioihin, juutalaisten oli osoitettava muille kansalaisille kunnioitusta. Saksalaiset pilkkasivat heidän pukeutumistaan. Menestynyt juutalainen määriteltiin ahneeksi ja ainoastaan rahan motivoimaksi.

Kun Snyder helmikuussa 2025 seurasi suoraa lähetystä Zelenskyin vierailusta Valkoisessa talossa, kohtaus alkoi hänen silmissään näyttää tutulta.

Zelenskyin, Trumpin ja varapresidentti J. D. Vancen tapaaminen yltyi ilmiriidaksi, ja sen päätteeksi Zelenskyi käytännössä heitettiin ulos Valkoisesta talosta.

Snyder kiinnitti tapaamisessa huomiota puheen sävyyn, keskeytyksiin, hiljaisiin hetkiin ja kehonkieleen.

Sekä Trump että Real America -oikeistokanavan toimittaja Brian Glenn pilkkasivat Zelenskyin vaatteita. Hänellä ei ollut tummaa pukua, vaan symbolinen armeijahenkinen asunsa. Sohvalla istunut Vance keskeytti hänet jatkuvasti, huusi päälle ja vaati kunnioitusta. ”Oletko kiittänyt kertaakaan?” hän tivasi.

Kun Zelenskyi yritti ottaa puheeksi ukrainalaisten kärsimykset, Vance kuittasi ne ”propagandakierroksiksi”. Zelenskyitä kuvailtiin ahneeksi, asemaansa sopimattomaksi henkilöksi, joka oli saanut Yhdysvalloilta valtavat määrät rahaa tarjoamatta mitään vastineeksi.

”Totta kai kyseessä oli ansa. Tapaaminen olisi luultavasti päättynyt huonosti, vaikka Zelenskyi olisi käyttäytynyt nöyrästi”, Snyder sanoo.

”Tunnistin silti antisemitismin. Juutalaiselle miehelle yritettiin osoittaa hänen oikea paikkansa.”

Maaliskuussa Trumpin kabinetissa tapahtui yksi Amerikan historian uskomattomimmista tietovuodoista.

”Trumpin hallinto tekstasi minulle vahingossa sotasuunnitelmansa”, kertoi The Atlantic -aikakauslehden päätoimittaja Jeffrey Goldberg maaliskuun 24. päivänä julkaistussa jutussa.

Joku Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden johtohahmoista oli lisännyt epähuomiossa Goldbergin salaiseen Signal-keskusteluryhmään. Vuodon takia päätoimittaja tiesi muun muassa ilmaiskuista Jemeniin ennen kuin ne tapahtuivat.

Samalla paljastui, miten paljon Yhdysvaltain johdossa halveksitaan eurooppalaisia ylipäätään.

The Atlanticin julkaisemassa viestivaihdossa Vance ja puolustusministeri Pete Hegseth harmittelivat sitä, että eurooppalaiset ”vapaamatkustajat” hyötyvät taas Yhdysvaltain sotilastoimista. Kyseisessä tapauksessa siitä, että eurooppalaisten rahtireittejä suojeltaisiin Suezin kanavassa huthikapinallisilta.

Hegseth puolusti ketjussa iskun ajankohtaa, mihin Vance kommentoi: ”Jos olet sitä mieltä, tehdään se. Ärsyttää vain taas pelastaa Eurooppa heidän puolestaan.”

”Jaan täysin inhosi Euroopan vapaamatkustamista kohtaan. Se on SÄÄLITTÄVÄÄ”, vastasi puolustusministeri.

Tietovuoto on tapahtunut kaksi päivää ennen Snyderin haastattelua ja hallinnon tunarointi naurattaa häntä edelleen. Sen sijaan se sävy, jolla Vance ja Hegseth puhuvat Euroopasta, on hänestä puistattavaa.

”Nämä ihmiset eivät välitä siitä, mitä minä ajattelen, mutta mielestäni meidän pitäisi amerikkalaisina pyytää anteeksi”, hän sanoo.

Sitten hän perustelee:

Ainoa maa, joka on vedonnut Naton viidenteen artiklaan, on ollut Yhdysvallat. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen kaikki liittolaiset – nekin, jotka eivät kuuluneet Natoon – tulivat tavalla tai toisella Yhdysvaltojen avuksi.

Tanskalaiset menettivät väkilukuun suhteutettuna Afganistanissa enemmän sotilaita kuin amerikkalaiset.

Naton on tarkoitus toimia pelotteena Venäjää vastaan. Venäjä käy sotaa Euroopassa. Yhdysvallat on osallistunut Ukrainan puolustamiseen pienemmällä rahamäärällä kuin Malta, kun summa lasketaan prosentteina bruttokansantuotteesta.

”Annamme paljon, paljon vähemmän kuin lähes kaikki Euroopan maat. Emme ole missään lähelläkään Suomea.”

On tärkeää ymmärtää, etteivät Trumpin kabinetin jäsenet vain teeskentele, vaan heidän inhonsa Eurooppaa kohtaan on aitoa. Singnal-viestit todistivat sen, Snyder sanoo. Hän itse pitää Vance­n ja Hegsethin kaltaisten miesten arvomaailma häiriintyneenä.

”Että kaikkien pitäisi maksaa meille kaikesta koko ajan samalla kun me haukumme heitä. Siinä on mielestäni jotain syvästi epäkypsää.”

Snyder ei osaa selittää sitä, mistä Eurooppa-inho kumpuaa. Miksi liittolaisten uhkailu nähdään parhaana strategiana, vaikka kaikki hyötyisivät yhteistyöstä?

”Heidän aivonsa ovat jostain syystä kehittyneet niin, että he eivät ymmärrä aivan perusasioita. Se on hyvin outoa.”

Timothy Snyderilla on nykyisessä maailmantilanteessa yksi sanoma yli muiden: Nyt on Euroopan tilaisuus tehdä historiaa. Vain eurooppalaiset voivat pelastaa Ukrainan – ja heillä on siihen paitsi moraalinen velvollisuus myös strateginen syy.

”Seuraava sota Venäjää vastaan tulee olemaan pahempi”, hän sanoo.

Länsimaiset johtajat eristivät Vladimir Putinin heti sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin antoi Putinista pidätysmääräyksen maaliskuussa 2023. Sotarikollisen kanssa ei neuvotella, kuului viesti.

Trump rikkoi valtaan noustuaan saman tien yhteisen rintaman.

Ensimmäisen pitkän puhelunsa hän kävi Putinin kanssa jo helmikuussa 2025. Puhelun jälkeen hän toisteli Kremlin propagandaa: Putin haluaa tappamisen loppuvan, hän haluaa neuvotteluita, hän haluaa rauhaa.

Truth Social -viestipalvelussaan Trump kirjoitti: ”Presidentti Putin jopa käytti hyvin vahvaa kampanjamottoani ”MAALAISJÄRKEÄ”. Me molemmat uskomme siihen hyvin vahvasti.”

Onko Euroopan toiminta vastannut Snyderin odotuksia? Kyllä ja ei.

”Mielestäni Starmerin, Macronin, Merzin ja Tuskin johtonelikko on melko hyvä. Parempi kuin mikään tähänastinen.”

Keir Starmer on Ison-Britannian pääministeri, Friedrich Merz Saksan tuleva liittokansleri ja Donald Tusk Puolan pääministeri.

Puheista ei ole kuitenkaan vielä päästy tekoihin.

Ukraina tarvitsee aseita. Jos Yhdysvallat vaihtaa puolta, Euroopan on ne tuotettava. Tämä vaatisi monelta EU-maalta talouden perusteellista uudelleenjärjestämistä, Snyder luettelee.

Macron on esiintynyt sodan alusta lähtien yhtenä Euroopan johtohahmoista, mutta auttamisessa Ranska on pahnanpohjimmaisten joukossa. Se on maksanut Ukrainalle sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista apua bruttokansantuotteestaan vain 0,07 prosenttia.

Esimerkiksi Tanskan osuus on 2,41 prosenttia, Suomen 0,71 ja Yhdysvaltojenkin 0,32 prosenttia bkt:sta.

Eikö tämä harmita Snyderia?

”Niin, mitä haluat, että sanon”, hän hymähtää. ”Totta kai toivoisin, että Ranska maksaisi enemmän.”

Silti sanoillakin on hänen mielestään merkitystä.

”Macron on esimerkki henkilöstä, jonka ajatukset Venäjästä ja Ukrainasta ovat muuttuneet radikaalisti sodan alkamisen jälkeen. Lasken sen hänen ansiokseen.”

Ranska ja Britannia kertoivat helmikuussa suunnitelmistaan lähettää Ukrainaan niin kutsuttuja ”varmistusjoukkoja”. Niiden tehtävä olisi nimensä mukaisesti varmistaa tulitauon pitäminen, jos siihen joskus päästään. Snyder kannattaa suunnitelmaa.

”Mitään ei ole tietenkään vielä tapahtunut silläkään rintamalla.”

Venäjä on torjunut ajatuksen länsijoukkojen sijoittamisesta Ukrainaan.

Snyder haluaa eurooppalaisten luopuvan kaikista harhakuvista Venäjän suhteen. Putin voi suostua strategisiin tulitaukoihin, mutta hän käyttää niitä – ja Yhdysvaltoja – vain hyväkseen, jotta voi jatkaa sotimista.

”Jos Venäjä pystyy riistämään itselleen suuren osan Ukrainan aineellisista ja inhimillisistä resursseista, lännellä on silloin vastassaan vaarallisempi ja vahvempi Venäjä.”

Vapaudesta-kirjassa Snyder yrittää vastata kysymykseen, jonka ihmiset esittivät hänelle luettuaan Tyranniasta-teoksen. Mitä asiaa puolustamme, kun vastustamme tyranneja?

Vapaus on Snyderille aina jotain myönteistä, ei kielteistä. Vapautta johonkin, ei vapautta jostain.

Siksi hän arvostaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Vanhempainvapaat, terveydenhuolto, eläketurva: kaikki nämä asiat tekevät hänen mielestään ihmisistä vapaampia.

Suomessa tällainen ajattelu on ollut – ainakin viime vuosiin saakka – lähes itsestään selvää.

”Mutta teilläkin on varmasti poliittisia voimia, jotka haluavat purkaa hyvinvointivaltiota”, hän sanoo.

”Puhukaa vapaudesta, kun puolustatte sitä, muuten vastustajanne kaappaavat sanan omaan käyttöönsä.”

Jos kaikki ympärillä muuttuu vain synkemmäksi, negatiivista vapausajattelua on kuitenkin vaikea välttää: Kun Putin kuolee, Venäjä voi olla valmis rauhaan. Kun Trumpin viimeinen kausi päättyy, Yhdysvallat palaa demokratian tielle.

Molemmissa tapauksissa vapaus edellyttää jonkin poistumista, negaatiota.

”Jos ihminen määrittelee vapauden niin, että näiden suurten ongelmien on kadottava, hän on sekä peloissaan että voimaton”, Snyder sanoo.

Vapaus on hänen mielestään lähes aina jotain ”omalaatuista ja pientä”. Se on sitä, että ihminen pitää kiinni yksilöllisistä haaveistaan ja arvoistaan. Hän ei jää kotiin nyhjäämään vain sosiaalinen media seuranaan, vaan toimii yhteistyössä muiden omalaatuisten ihmisten kanssa.

”Jos kaikki tekevät näin, autoritaaristen sodanlietsojien – trumpien ja putinien – on paljon vaikeampaa muuttaa maailmaamme.”

”Kun suljen tietokoneeni ja menen nukkumaan, olen paremmassa turvassa kuin yksikään teistä, joka lukee tätä Yhdysvalloissa, ja todellakin paremmassa turvassa kuin itse olisin Yhdysvalloissa.”

Snyder julkaisi kotisivuillaan provokatiivisen ”Crossing the line” -esseen helmikuun puolivälissä.

Essee valmistui yöjunassa matkalla Kiovasta Zaporižžjaan, joka sijaitsee Kaakkois-Ukrainassa kahdenkymmenen kilometrin päässä rintamalinjasta. Venäläisohjuksilla kestää noin kolmekymmentäviisi sekuntia osua kaupunkiin.

Snyder haluaa tarkentaa kirjoittamaansa. Hän ei tietenkään ajattele, että ihmiset olisivat Ukrainassa paremmassa fyysisessä turvassa kuin amerikkalaiset kodeissaan. Mutta ukrainalaisten ei tarvitse pelätä, että heidän hallintonsa olisi muuttumassa ainakaan lähiaikoina autoritaariseksi tai fasistiseksi.

”Yritin kertoa, että olen menossa kohti Venäjää, mutta kunhan en ylitä rajaa, minulle ei tapahdu mitään, eikö niin?” hän sanoo.

”Kun taas Amerikka on vaarassa ylittää rajan, joka tekee maasta enemmän Venäjän kaltaisen.”

Amerikkalaiset koulut ja yliopistot ovat myös joutuneet uuden hallinnon tehosekoittimeen.

Trump allekirjoitti maaliskuun 20. päivä asetuksen, joka aloitti virallisesti opetusministeriön lakkauttamisen. Siihen mennessä jo yli puolet sen työntekijöistä oli erotettu. Tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja sukupuoli- ja seksuaalivalistusta edistävien ohjelmien budjetista oli leikattu miljardi dollaria.

Ensimmäinen yliopisto, jonka kimppuun Trump hyökkäsi talvella, oli New Yorkissa sijaitseva Columbia.

Amerikkalaisilla kampuksilla oli nähty keväällä 2024 suuri mielenosoitusten aalto, kun opiskelijat protestoivat Gazassa tapahtuvaa kansanmurhaa vastaan. Trumpin hallinto syytti Columbiaa siitä, ettei yliopisto ollut onnistunut suojelemaan juutalaisia opiskelijoita.

Nyt sillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko suostua uudistuksiin tai menettää 400 miljoonaa dollaria liittovaltion rahoitusta.

Columbia taipui heti. Esimerkiksi Lähi-idän-tutkimuksen laitokselle palkataan ulkopuolinen valvoja. Monet kriitikot ovat sanoneet, että uudistuksen tavoitteena on vaientaa jatkossa kaikki Israelin arvosteleminen. Edelliskevään mielenosoituksiin osallistuneita opiskelijoita on jo pidätetty.

Harvard on menettänyt yli 2 miljardia dollaria liittovaltion tukea, ja myös muut eliittiyliopistot ovat vaarassa menettää avustuksensa. Jopa rikkaat koulut ajautuisivat leikkausten jälkeen vaikeuksiin.

Jos yliopistot taipuvat uhkausten edessä, niiden opetusohjelmasta poistuu esimerkiksi ”kriittinen rotuteoria”. Se opettaa, että rasismi on kuulunut amerikkalaiseen yhteiskuntaan alusta lähtien. Trump väittää, että kyseessä on ideologinen aivopesu, joka rikkoo kansakunnan yhtenäisyyden.

Maailmanlaajuisesti arvostetut akateemikot ovat Yhdysvalloissa vaikean valinnan edessä. Jos heidän työnantajansa taipuu, taipuvatko myös he?

Haastattelua seuraavana päivänä Timothy Snyder ja hänen vaimonsa Marci Shore kertovat omasta ratkaisustaan. Myös Shore on Yalen professori, oppiaineenaan modernin ajan eurooppalainen filosofia.

Pariskunta jättää Yalen ja Yhdysvallat. He muuttavat Kanadaan, missä uusi työnantaja on Toronton yliopisto. Työtarjous oli tehty ennen presidentinvaaleja, mutta päätös lähdöstä syntyi niiden jälkeen.

Jo Tyranniasta-kirjassaan Snyder kehotti amerikkalaisia hankkimaan passin ja pitämään matkustusasiakirjansa ajan tasalla. Ajatus siitä, että ihmiset kuolevat vapauden puolesta kotimaassaan, on kaunis mutta lyhytnäköinen, hän kirjoitti. On ymmärrettävä mitä vastustaa ja miten sen tekee parhaiten.

”Taistelusta tulee pitkä.”

Timothy Snyderin Vapaudesta-kirjan arvio julkaistiin SK:n numerossa 15/2025.