Pala vapaata maata
Venäläisten kiinteistökauppa kiihtyi Suomessa vuonna 2022. Miksi moni osti halvan asunnon, osa jopa röttelön?
Tilanne on muuttunut perheen kannalta uhkaavaksi, eikä oleskelu Venäjällä enää ole turvallista. Perhe on pakotettu muuttamaan pois Venäjältä.
Toukokuussa 2022 pietarilainen perhe vetosi Suomen puolustusministeriöön, jotta se antaisi luvan 60 000 euroa maksavan vanhan omakotitalon ostoon Etelä-Karjalasta.
Perheen isä on juristi, joka on näkyvästi puolustanut vähemmistöjen oikeuksia Venäjällä. Esimerkiksi uskonnollisten- tai seksuaalivähemmistöjen edustajia on vainottu Venäjällä, ja painostetuksi voivat joutua myös heidän asianajajansa.
Perhe sai luvan talon ostoon, mutta ei koetun turvallisuusuhan vuoksi.
Puolustusministeriö antaa luvan kaikille kiinteistökaupoille, joiden se ei katso uhkaavan Suomen kansallista turvallisuutta. Pelkkä kiinteistön hankkiminen Suomesta ei takaa turvapaikkaa, vaan vainon vuoksi Venäjältä pakenevien on haettava sitä erikseen.
Suomen Kuvalehti kävi läpi kaikki puolustusministeriön vuonna 2022 käsittelemät 260 hakemusta, joita venäläiset tekivät saadakseen luvan kiinteistön ostoon. Venäjän ja muiden Eta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset ovat vuodesta 2020 tarvinneet puolustusministeriön luvan kiinteistökauppoihin Suomessa.
Joissain hakemuksissa lupaa haettiin useamman kuin yhden kiinteistön ostoon. Kaikkiaan venäläiset halusivat ostaa 275 kiinteistöä.
Vuonna 2022 hakemuksia jätettiin noin kolmannes enemmän kuin vuonna 2021. Määrä oli alkanut kasvaa jo korona-aikana, ja kaupankäynti vilkastui edelleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Loppuvuodesta kaupanteko hiipui maahantulorajoitusten kiristyttyä, ja vuonna 2023 tahti hiljentyi edelleen. Puolustusministeriö oli marraskuun 7. päivään mennessä käsitellyt 116 venäläisten lupahakemusta eli yli puolet vähemmän kuin edellisvuonna.
Itä-Suomesta ostettiin eniten
Ostettujen kiinteistöjen määrä kunnittain 2022
Vuoden 2023 lupahakemuksista noin puolet oli Venäjällä asuvien venäläisten tekemiä, ja toinen puoli hakijoista asuu Suomessa. Vain neljä hakemusta tuli muissa maissa asuvilta henkilöiltä. Heidän osoitteensa olivat Italiassa, Sveitsissä, Virossa ja Ruotsissa.
Nyt kauppoja tekevät etupäässä enää vain Suomessa pysyvästi asuvat Venäjän kansalaiset.
”Tällä hetkellä lupaa hakevista venäläisistä noin 84 prosenttia asuu pysyvästi Suomessa”, sanoo neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä.
Vuonna 2022 puolustusministeriö hylkäsi kaksi venäläisten lupahakemusta.
Lohikon entisen vanhainkotikiinteistön kaupan puolustusministeriö epäsi Niinisalon varuskunnan läheisyyden vuoksi, ja Kotkassa evättiin omakotitalokauppa ostajan kadottua tavoittamattomiin.
Asuinkiinteistöt olivat suosituimpia
Kiinteistöjen määrä käyttötarkoituksen mukaan
Venäläisten suosikkipaikkakunnat olivat vuonna 2022 entiseen tapaan Kaakkois-Suomessa. Eniten kiinteistöjä ostettiin Imatralta ja toiseksi eniten Savonlinnasta. Niiden jälkeen vilkkainta oli Kiteellä, Ruokolahdella, Kouvolassa ja Enonkoskella.
Yli kymmenen prosenttia luvista, 33 kappaletta, annettiin kauppoihin Imatralla. Siellä kahta kohdetta lukuun ottamatta kaupat tehtiin vanhoista omakotitaloista, joiden keskihinta jäi vain noin 21 000 euroon.
Lisäksi Nastolassa asuva venäläismies osti kiinteistösijoitusyhtiöltä Ovakon terästehtaan entisen vuokrakerrostalon 120 000 eurolla.
Venäläiset ostavat vain harvoin kokonaisia kerrostaloja, mutta Imatralla Ovakon vuokrakerrostaloja myytiin venäläisille jo vuonna 2021. Silloin kiinteistösijoitusyhtiö myi kaksi entistä Ovakon kerrostaloa Moskovassa ja Pietarissa asuville yksityishenkilöille.
Kauppakohteet pienillä tonteilla
Kiinteistöjen määrä tonttikoon (m²) mukaan
Savonlinnassa venäläiset ostivat omakotitalojen sijaan etupäässä lomakiinteistöjä, joista monet sijaitsevat järven rannalla. Kaupungissa myös kauppojen keskihinta oli merkittävästi esimerkiksi Imatraa korkeampi, 58 000 euroa.
Esimerkiksi Savonlinnan Punkaharjulta lomakiinteistön hankkivat entisen Venäjän varapääministerin Vadim Gustovin pojanpojat. Molemmat ovat alle 25-vuotiaita. Vadim toimi myös Leningradin alueen kuvernöörinä vuosina 1996–1998.
Nuorten miesten isä Andrei Gustov ei ole juuri ollut julkisuudessa. Life-lehden mukaan hän työskenteli ainakin vuonna 2016 johtajana Peterburg Gaz -kaasuyhtiössä.
Toinen Vadim Gustovin pojista, Sergei Gustov, on kahden öljyjätti Gazpromin tytäryhtiön pääjohtaja.
Kauppoja tehtiin jopa pikkurahalla
Kiinteistöjen määrä kauppahinnan (€) mukaan
Pietarilaisen asianajajan perheen lupahakemus oli ainoa, jonka perusteluissa viitattiin Venäjän turvallisuustilanteeseen.
Joidenkin kauppojen taustalla on kuitenkin voinut olla halu esimerkiksi välttää joutuminen rintamalle Venäjän hyökkäyssodassa tai pelko Venäjän talous- tai turvallisuustilanteen heikkenemisestä.
Tähän voi viitata se, että venäläisten ostamista omakotitaloista noin kymmenesosa oli purkukuntoisia. Tällaisia kauppoja tehtiin erityisesti Imatralla.
Lisäksi sodan alkamisen jälkeen venäläiset kiinteistönomistajat myivät joissakin tapauksissa määräaloja sukulaisilleen tai tuttavilleen ja pitivät itsellään osan kiinteistöstä. Näin useampi venäläinen pääsi kiinteistönomistajaksi.
Jo korona-aikana venäläiset pitivät kiinteistöjen omistusta keinona päästä Suomeen ja kiertää rajanylityksen rajoituksia.
”Ei voida poissulkea sitä, että tätä samaa logiikkaa pyrittiin hyödyntämään myös Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainassa”, puolustusministeriön Anu Sallinen arvioi.