”Slummilaki” auttaisi kuntia
Jos Venäjän hyökkäyssota jatkuu vuosia, venäläisten tyhjistä taloista ja mökeistä muodostuu ongelma.
Yhä useampi venäläisten omistama kiinteistö seisoo nyt tyhjillään, sillä maahantulon kriteereitä kiristettiin hiljattain. Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden, mitä ongelmia ilmiöstä koituu kunnalle?
”Syrjäisen kiinteistön rapistuminen harvoin haittaa ketään. Naapurustolle sellainen on toki ikävää ja maisemahaitta.
Venäläiset ovat aikoinaan rakentaneet uutta tai ostaneet melko uusia rakennuksia, joten heidän kiinteistönsä eivät ole ainakaan vielä kaupunkikuvan suurin ongelma. Tällä hetkellä osa suomalaisista ystävistä ja naapureista auttaa venäläisiä.”
Mitä hylätyille taloille voi tehdä?
”Ensin rakennusvalvonta antaa kehotuksen laittaa asiat kuntoon. Sen jälkeen kunta voi määrätä uhkasakon tai teettämisuhan, jossa kunta tekee korjaukset ja perii kustannukset omistajalta. Joskus oikeuden kautta saa omistajalta kulut, mutta jos omistaja on varaton tai tavoittamattomissa, kunta joutuu maksajaksi.
Jonkin verran puramme taloja kaupungin rahalla. Prosessi saattaa kestää vuosia.”
Miten asiaan puuttumista voisi nopeuttaa?
”Toivon, että kunnan olisi mahdollista ottaa haltuun kiinteistö ja myydä se omistajan puolesta, mikäli hän ei sitä huolla. Kaupunki saa ottaa haltuun hylätyn auton, mutta kiinteistön haltuunottoon on pitkä tie.
Jos venäläiset haluavat pitää kiinteistöistä huolta, sen pitäisi olla myös mahdollista. On suomalaisten ja kuntalaisten etu, etteivät paikat jää rappiolle.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan Iso-Britanniassa on niin kutsuttu slummilainsäädäntö. Jos asuinalueelle koituu haittaa kiinteistöstä, kaupunki saa ottaa sen haltuun. Vastaavalle olisi meilläkin tarvetta.”
Paljonko Imatralla on venäläisten omistuksia?
”Venäläiset omistavat enimmäkseen asuintaloja. Mökkejä on jonkin verran, mutta ei niin paljon, että Imatraa voisi kutsua mökkikunnaksi. Venäläisten omistamia pientaloja on 454 kappaletta, mikä on noin kuusi prosenttia pientaloista.
Koronan ja hyökkäyssodan alussa monet venäläiset ostivat osia kiinteistöistä, jotta saivat tulla Suomeen. Venäläiset ovat ostaneet myös kokonaisia kerrostaloja.”
Kuinka suuri osa ongelmakiinteistöistä on venäläisten?
”Meillä oli hoitamattomia kiinteistöjä jo ennen koronaa, eikä kyseessä ole pelkästään venäläisten ongelma. Muut ongelmakiinteistöt ovat esimerkiksi perikuntien, konkurssiin menneiden yritysten tai asukkaiden, joiden elämänhallinta on kadonnut.”