Kaartelun mestarit
Kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp ovat valmiita sopeuttamaan miljardeilla euroilla valtion taloutta. Suurilta äänestäjäryhmiltä ei kuitenkaan haluta leikata vaalien alla.
Seuraava hallitus päättää, kuinka paljon palveluista leikataan ja minkä verran kiristetään verotusta.
Palvelujen leikkaukset osuvat eniten tukien varassa eläviin pienituloisiin, kun taas veronkorotukset kohdistuvat enemmän keskiluokkaan ja suurituloisiin.
Kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp ovat olleet gallupeissa pitkään kolme suosituinta puoluetta: yksi niistä on seuraava pääministeripuolue. Erot kannatusmittauksissa eivät ole olleet suuret, mutta puolueiden ajamassa politiikassa on isot erot.
Kolmikko on ollut yhtä mieltä siitä, että julkista taloutta pitää sopeuttaa seuraavan kahden hallituskauden aikana ja velkaantuminen pitää saada taitettua. Tähän yksimielisyys sitten loppuukin.
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuussa ”listansa” keinoista, joilla julkista taloutta pitäisi vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan hallituskauden aikana.
Virkamiesnäkemysten mukaan tulevalla hallituskaudella julkista taloutta pitäisi vahvistaa kuudella miljardilla eurolla ja seuraavalla hallituskaudella kolmella miljardilla. Taloutta pitäisi vakauttaa, koska velkaantuminen on noussut yli 70 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Käytännössä väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja talouskasvu on liian hidasta, menot ovat suuremmat kuin tulot.
VM:n sopeutuslistaa kritisoitiin julkisessa keskustelussa, koska siitä ei käy ilmi, mitä leikkauksista käytännössä seuraa ja kenelle. Vastuu siirtyy poliitikoille.
Yksikään puolue ei ole tehnyt yksityiskohtaista kuuden miljardin euron sopeutuslistaa vaaliohjelmaansa. Gallupjohtaja kokoomus on kuitenkin asettanut VM:n sopeutusmallin jopa hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykseksi.
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat linjanneet ohjelmissaan, että työn verotusta pitäisi laskea.
Palkansaajat voisivat saada yhteensä noin miljardi euroa lisää palkkaa veronalennuksen seurauksena. Kokoomuksen mallissa miljardin lovi valtionkassaan paikattaisiin muun muassa alkoholin ja tupakan verotusta kiristämällä. Keino ei ole uusi, sillä tupakan ja alkoholin verotusta on kiristetty useilla eri hallituskausilla.
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat puhuneet myös kokonaisveroasteen laskemisesta. Kokonaisveroaste tarkoittaa verojen vuosikertymää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen kokonaisveroaste on Sanna Marinin (sd) hallituskauden aikana liikkunut noin 42–43 prosentissa.
VM:n mukaan kokonaisveroasteen laskeminen ei ole mahdollista, jos julkista taloutta halutaan oikeasti vahvistaa. Tästä näkökulmasta kokoomuksen ja perussuomalaisten veronalennuspuheet ovat ristiriidassa valtiontalouden tasapainottamisen kanssa.
Sdp ei koe Suomen kokonaisveroastetta liian korkeaksi suhteessa muihin Pohjoismaihin. Puolueen mukaan suurituloiset voisivat maksaa isompia veroja ja etenkin pääomien verotusta voisi kiristää. Sen sijaan pieni- ja keskituloisilta Sdp on valmis keventämään työn verotusta.
VM:n näkemyksen mukaan kiristyksiä voisi kohdistaa alennettuihin arvonlisäverokantoihin (alv). Työn verotuksen kiristämistä pitäisi ministeriön mielestä välttää.
Taloustieteen professori ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) johtaja Kaisa Kotakorpi on tutkinut, miten verotus vaikuttaa hyvinvointivaltion toimintaan.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja Sdp:n ajama työn verotuksen keventäminen ei saa professorilta tukea. Hyödyt ovat pohjoismaisen tutkimuksen perusteella suhteellisen olemattomat.
”Ansiotuloveron alentaminen vaikuttaa melko vähän työnteon määrään ja ihmisten tuloihin, eivätkä yleiset ansiotuloveron kiristykset lisää poismuuttoa Suomesta”, Kotakorpi sanoo.
Jos ansio- ja pääomatuloveroja päädyttäisiin korottamaan, ne kohdistuisivat Verotutkimuksen huippuyksikön laskelmien mukaan neljään ylimpään tuloluokkaan. VM:n ehdottomat alv-korotukset sen sijaan jakaantuisivat tasaisemmin kaikkien suomalaisten kesken.
Etenkin alv-kantojen korotusta on pidetty lähes mahdottomana toteuttaa. Suomessa inflaatio on edelleen lähes yhdeksän prosenttia, eikä hintojen nousua ole saatu hillittyä muuallakaan Euroopassa. Myöskään palkankorotukset eivät täysin paikkaa ostovoiman hiipumista.
Alv-kantojen korottamiseen liittyy yleensä huoli siitä, että veronkiristys kohdistuisi erityisesti pienituloisiin. Lääkkeiden ja ruoan hinnat nousisivat. Professori Kotakorpi on eri mieltä.
”Suurituloiset käyttävät enemmän rahaa ruokaan kuin pienituloiset, joten ruoan muita hyödykkeitä alhaisempi arvonlisävero on tehoton tapa huolehtia pienituloisten asemasta.”
”Jos ollaan huolissaan tuloeroista, on tästä parempi huolehtia tuloverotuksen ja sosiaaliturvan kautta”, Kotakorpi sanoo.
Tällä hetkellä alennetut alv-kannat ovat 10 ja 14 prosenttia. Alennettuihin arvonlisäverokantoihin kuuluvat elintarvikkeet, rehut, ravintolapalvelut ja kirjat, lehdet, lääkkeet ja esimerkiksi elokuvat sekä liikuntapalvelut.
Jos arvonlisäveron alennuksista luovuttaisiin kokonaan, vahvistuisivat valtion verotulot vuodessa VM:n arvion mukaan 2,8 miljardia euroa. Summa paikkaisi lähes puolet kuuden miljardin euron arvioidusta sopeutustarpeesta.
Verojen korotus nähdään etenkin oikeistopuolueissa talouskasvua hidastavana tekijänä. Tilastojen mukaan Suomen veroaste on OECD-maiden seitsemänneksi korkein.
Kotakorven mielestä OECD-maiden vertailulle ei kannata antaa liikaa painoarvoa, koska vertailu ei kerro lainkaan siitä, mitä veroilla rahoitetaan ja mitä hyötyä siitä on yhteiskunnalle.
Suomi rahoittaa verorahoilla voimakkaasti koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa, johon kuuluvat myös eläkkeet.
”Veronalennuksista hyötyisivät erityisesti suurituloiset”, Kotakorpi sanoo.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mielestä poliitikkojen liikkumavara verotuksessa on niukka, kun taloutta pyritään sopeuttamaan seuraavan hallituskauden aikana.
VM on ehdottanut, että muun muassa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ja tonttien eli maapohjan kiinteistöveron korotus voisivat tuoda useita satoja miljoonia euroja valtion ja kuntien kassoihin. Useiden miljardien eurojen sopeutukseen niillä ei kuitenkaan päästä.
Lehtinen myöntää, että alv-kantojen korotuksella saisi merkittävästi lisää verotuloja valtionkassaan. Hän ei kuitenkaan pidä korotusta poliittisesti mahdollisena. Sama pätee työn verotuksen kiristämiseen.
”VM:n verokartoituksen jälkeen on selvää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin”, Lehtinen arvioi.
Veronmaksajien keskusliitto neuvoo suomalaisia kotitalouksia ja yrityksiä verotukseen liittyvissä asioissa. Puolueettomaksi itseään kutsuva järjestö pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että Suomen verotus olisi ”kohtuullista”. Järjestön kannanotoissa kireämpi verotus saa toistuvasti kritiikkiä.
Mistä kolme suurinta sitten leikkaisi? Perussuomalaiset on kertonut leikkaavansa kaikilta hallinnonaloilta muutaman prosentin joka vuosi, kuitenkin niin, että leikkausten ulkopuolelle jätettäisiin opettajat, sairaanhoitajat ja poliisit.
Kokoomuksen idea on lähes identtinen. Leikkausten ulkopuolelle jätettäisiin ainakin koulutus, poliisi ja armeija.
Perussuomalaiset ei leikkaisi myöskään sote-alueilta, joiden budjetit kasvavat samaan tahtiin kuin väestö ikääntyy.
Kokoomus sen sijaan puhuu sote-alueiden toiminnan ”tehostamisesta”, jolloin säästöjä voisi tulla muun muassa paremmalla johtamisella ja digitalisaatiota lisäämällä.
Idea on sama kuin Juha Sipilän (kesk) hallituksella, joka pyrki hillitsemään kustannuksia.
Sdp:n vaaliohjelmassa ”menoleikkaukset” mainitaan yhden kerran. Samalla todetaan, että etenkin koulutukseen ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset ovat haitallisia.
Sdp on korostanut toistuvasti, että miljardien eurojen sopeutus saadaan toteutettua talouskasvulla ja työllisyysasteen nostamisella 80 prosenttiin. Tavoitteisiin päästään muun muassa satsaamalla koulutukseen ja tuotekehitykseen. Sdp:n toiveen toteutumisesta ei ole kuitenkaan takeita.
Ohjelmissaan Sdp ja kokoomus uskovat vihreän siirtymän tuovan Suomeen miljardiluokan investointeja ja lisää työpaikkoja. Perussuomalaiset puolestaan korostaa vihreän siirtymän maksavan Suomelle.
Perussuomalaiset leikkaisi etenkin kehitysyhteistyörahoista. Kokoomus puolestaan ainakin asumistuesta ja ansiosidonnaisen kestosta. Sdp löytäisi säästöjä kaikkien puolueiden yhteisestä aarreaitasta eli harmaan talouden kitkemisestä ja julkisten hankintojen tehokkaammasta kilpailutuksesta.
Yksikään suurimmista puolueista ei koskisi kotitalousvähennykseen, jossa valtio tukee käytännössä hyvätuloisten remontteja, siivouspalveluja ja energiaremontteja lähes 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Tutkimusten mukaan vähennyksen työllisyyshyödyt ovat kyseenalaisia, sillä varakkaat ostaisivat palveluja ilman verotukeakin.
Talouspolitiikan tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta uskoo, että hallitusneuvotteluissa sopeutusta tehdään leikkausten, veronkorotusten sekä erilaisten työllisyys- ja kasvutoimien kokonaispaketilla. Sen arvioidaan lopulta vahvistavan julkista taloutta noin kuusi miljardia euroa.
Ronkaisen mielestä poliitikot eivät ole kertoneet leikkaavansa suoraan äänestäjiltä. Vaalitenteissä on puhuttu jälleen ”dynaamisista vaikutuksista” ja kasvusta, joka tulee jostakin. Unohtamatta kaiken julkisen toiminnan tehostamista ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia.
”Tästä voidaan syyttää osaltaan vaalikeskusteluita. Puolueita ei ole vaadittu tarkasti kertomaan, miten ne tekisivät ajamansa miljardisopeutukset”, Ronkainen sanoo.
Tutkijalle vaaleista on jäänyt yksipuolinen kuva. Suuret teemat, kuten ilmastonmuutos, syrjäytyminen, energiakriisi ja geopolitiikka, ovat olleet yllättävän vähän esillä.
”Vaalitenttejä katsoessa on jopa tuntunut, että puheenjohtajia on ottanut päähän käydä samoja debatteja läpi illasta toiseen.”