Elämänsä kunnossa
Turvallisuuspolitiikan tutkija sai monet reserviläiset kuntoilemaan. Seuraavaksi hän uudistaisi valmiuslain.
5
MIN
Suomea on luonnehdittu usein varautumisen suurvallaksi.
Viime vuosina turvallisuusviranomaisten toimintaa ovat parantaneet koronapandemia ja Ukrainan sota. Lainsäädäntöä on päivitetty, yhteistyö on tiivistynyt.
Puolustusvoimat ei ole toisen maailmansodan jälkeen ollut yhtä hyvässä valmiudessa kuin nyt, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Sen sijaan kansalaiset eivät ole yhtä hyvin varautuneita mahdollisen kriisin varalta, hän sanoo. Tällä hän tarkoittaa sitä, että varautumisen taso voi vaihdella merkittävästi iän ja asuinpaikan perusteella. Osa pärjäisi päiväkausia. Toisten tarvikekaapit ovat puolityhjiä, koska kaupat sijaitsevat lähellä.
”Kuuluisa Pihtiputaan mummo on varmaan paremmin varautunut kuin kuuluisa Punavuoren hipsteri”, Salonius-Pasternak lohkaisee.
Charly Salonius-Pasternak on työskennellyt Ulkopoliittisessa instituutissa lähes 20 vuotta. Hän on tullut tunnetuksi Suomen turvallisuuspolitiikan ja Yhdysvaltojen kommentaattorina.
Harva haastattelu on saanut niin paljon huomiota kuin Salonius-Pasternakin esiintyminen joulukuussa 2023 Ylen aamutelevisiossa. Hän kehotti kaikkia reserviläisiä olemaan ”elämänsä kunnossa fyysisesti ja henkisesti” vuoden 2025 alussa.
Samalla hän kehotti hankkimaan heti kotivaran, kuten veden, ruoan ja lääkkeet. Kommentit uutisoitiin laajasti.
”Ei tämä voi tulla yllätyksenä kenellekään, että turvallisuuspolitiikan tutkijan mielestä maailma on epävakaampi ja että silloin kannattaa varautua”, Salonius-Pasternak sanoo nyt.
Hän painottaa, ettei tarkoittanut Suomen joutuvan sotaan tänä vuonna. Ajatuksena oli, että kasvava epävarmuus lisää reserviläisten kertausharjoituksia.
”Aika monta harjoitusta tehneenä voin sanoa, että silloin on mukavampi olla paremmassa kuin huonommassa kunnossa.”
Ulostuloa myös kritisoitiin. Venäjän-tutkimukseen erikoistuneen Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro piti Venäjän hyökkäystä Suomeen erittäin epätodennäköisenä ja kehotuksia varautua konfliktiin turhan voimakkaina ilmaisuina.
Salonius-Pasternak ei näe puheenvuoroaan uhkakuvien luomisena. Hänen mukaansa konkreettinen varautuminen lisää myös henkistä kriisinkestävyyttä.
”On hyvä, jos keskustelun myötä ainakin jokin määrä suomalaisia pärjää vähän pidempään kotona, jos tulee flunssa, pandemia tai lumimyrsky. Ei siitä voi olla kuin iloinen.”
Keskustelu toi myös henkilökohtaista palautetta. Vuoden aikana ”kymmeniä ja kymmeniä” ihmisiä on pysäyttänyt tutkijan kadulla, kaupan kassalla tai baarissa. He ovat kertoneet saaneensa viimeisen sysäyksen elämäntaparemontille.
”Suomessa ihmiset harvoin häiritsevät muita julkisilla paikoilla. Jos huomioi tämän, niin kaikkiaan tästä inspiroituneita on luultavasti aika paljon enemmän.”
Suomen Kuvalehti kysyi maanpuolustusjärjestöiltä niiden kuntotapahtumien suosiosta. Tilastot eivät toki kerro, miksi koulutuksiin on hakeuduttu. Kurssien suosio on kasvanut jo aiemmin korona-aikana kertyneen kysynnän ja Ukrainan sodan takia.
Reserviläisurheiluliiton (Resul) toiminnanjohtaja Veli-Matti Kesälahti kertoo, että yhdistyksen tilastoimat liikuntasuoritteet kasvoivat merkittävästi myös viime vuonna.
Resulin suosituin laji on liikkumista sisältävä sovellettu reserviläisammunta (SRA). SRA-kurssin suorittaneiden määrä nousi viime vuonna 66 prosenttia. Kurssin suoritti lähes 2 900 ihmistä, ”reilusti enemmän” kuin koronakysynnän purkautuessa 2022.
”Kasvu on näkynyt juuri liikunnan ja ammunnan harrastajamäärissä, sillä varsinaisen kilpailutoiminnan osallistujamäärät eivät ole kasvaneet”, Kesälahti sanoo.
Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK on lisännyt viime vuonna järjestämiensä kurssien määrää viidenneksellä kasvaneen kysynnän vuoksi.
Salonius-PasternakIN mukaan viranomaiset voisivat tukea vielä nykyistä paremmin kansalaisten varautumista.
Viime vuoden lopulla ilmestyi sisäministeriön johdolla opas Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen. Opas julkaistiin vain sähköisesti, jotta sitä voisi tarpeen tullen päivittää helposti. Salonius-Pasternak pitää verkkojulkaisua virheenä.
”Toivotaan vain, että kun tulee häiriö tai kriisi, mobiiliverkot ja sähkönjakelu toimivat.”
Ruotsissa valtio jakoi viime syksynä Om krisen eller kriget kommer -oppaan koteihin. Sama tehtiin jo vuonna 2018, pitkän tauon jälkeen. Tutkijan mukaan tuolloin kyselytutkimuksessa noin 10 prosenttia kansalaisista kertoi parantaneensa varautumistaan.
”Eli noin miljoona ruotsalaista ei tarvitse viranomaisten tukea niin nopeasti kriisitilanteessa. Panos-tuotossuhde on aika hurja.”
Myös lainsäädännössä olisi yhä parannettavaa. Salonius-Pasternak pitää ”käsittämättömänä”, ettei valmiuslakia ole vielä perusteellisesti uudistettu.
Kyseessä on poikkeusoloihin tarkoitettu laki, joka lisää viranomaisten toimivaltaa. Nykyisin sen aktivointi on liian vaikeaa ja sisältö puutteellista, hän sanoo. Normaali- ja poikkeusolojen väliin jää aukkoja, jotka eivät kata hybridioperaatioita.
”Jos uskomme ajatukseen, että emme ole rauhassa emmekä sodassa, ja siinä välitilassa on kaikenlaista liikettä, niin juridinen rakenteemme ei vastaa turvallisuustilanteen kuvausta.”
Orpon hallitus on luvannut uudistaa valmiuslain. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.
Kun Salonius-Pasternak kehotti varautumaan, hän ei vetänyt aikarajaa hatusta.
Hän esitti perusteluksi Donald Trumpin mahdollisen paluun Yhdysvaltain presidentiksi samalla, kun Venäjä näkisi hyötyneensä Ukrainan sodasta ja Euroopan aseteollisuus jatkaisi ”rauhanmoodissa”.
Salonius-Pasternak ei kuitenkaan näe, että Yhdysvallat hylkäisi täysin tukeaan länsimaille. Hänen mukaansa pääosa maan päättäjistä ymmärtää, että vapaaehtoinen kumppanuus- ja liittolaisverkosto on hyöty, jota esimerkiksi Kiinalla ei ole.
Hän ei myöskään usko, että Trump haluaa näyttäytyä heikkona.
”Se, että amerikkalaisia sotilaita kuolisi Virossa, Puolassa tai missä tahansa ja hän ei tekisi mitään, ei sovi yhtään hänen psykologiseen profiiliinsa.”
Silti Euroopan turvallisuudelle iso kysymys on Ukrainan sodan tulos. Venäjän alun perin erityisoperaatioksi julistama hyökkäys on kestänyt odotettua kauemmin, mutta maan hallinto voi silti arvioida sen hyödyt haittoja suuremmiksi.
”Venäjän asevoimat on saanut merkittävästi kokemusta ja sotatalous pyörii. Riippuu hyvin pitkälle siitä, miten poliittinen johto näkee tulevat menestysmahdollisuudet, että käytetäänkö sitä valmiutta.”
Trump on taas Valkoisessa talossa, Ukrainan rauha esillä ja Euroopan varustautuminen hidasta. Osuivatko palaset paikoilleen tavalla, jota Salonius-Pasternak pelkäsi?
”Kyllä antaisin saman neuvon nyt”, hän sanoo.