Veteraanien työ jatkui sodan jälkeen

Rintamalla opittu asenne kantoi läpi elämän, kirjoittaa Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen.

Profiilikuva
kirjeitä
Teksti
Lukijalta
1 MIN

Päätoimittaja Matti Kalliokoski käsitteli pääkirjoituksessaan (SK 37/ 2024) veteraanien perintöä. Hänen johtopäätöksiinsä on helppo yhtyä.

Suomen sotiin 1939–1945 osallistui 650 000 miestä ja 100 000 naista, joista lähes puolet lottina. Sotasukupolvi vastasi myös jälleenrakentamisesta ja kasvatti meidät suuret ikäluokat.

Suurimmat sotiin käsketyt ikäluokat olivat vuosina 1923, 1924 ja 1925 syntyneet. He olivat sodan jälkeen parhaassa työiässä ja aktiivisesti mukana korjaamassa sodan runte­lemaa isänmaatamme.

Veteraaneja oli kaikilla elämänaloilla. Elinkeinoelämässä, kulttuurissa, elintarviketuotannossa, kuntien­ ja valtion palveluksessa sekä politiikassa. Eduskunnassa veteraaneja oli enimmillään yli 70.

Veteraanit olivat keskeisiä toimijoita ja päätöksentekijöitä vielä vuosikymmeniä sotien jälkeen. He saavuttivat eläkeiän vasta 1980-luvulla. Siihen saakka he toimivat meidän nuorempien rinnalla. Sain ja saan usein vaistota veteraanien keskinäi­sen luottamuksen ja toistensa tuke­misen. Veljeä ei jätetä. Tämä rintamalla opittu asenne kantoi läpi elämän.

Joukossamme on noin 1 500 veteraania sekä 4 500 veteraanin puolisoa ja leskeä. 

Erkki Heikkinen

Lehdistöneuvos, Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja