Venäjän sota toi julkisuuteen päivystävät upseerit – missä ovat päivystävät suurlähettiläät?

Venäjän sota toi julkisuuteen päivystävät upseerit, mutta missä ovat päivystävät suurlähettiläät?

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Lukijoilta

Vahvempi ote ulkopolitiikkaan

Ulkopoliittinen keskustelu on keskustelua keskustelusta, toteaa Mikko Hautala (SK 39/2022).

Vasta vähän aikaa on puhuttu asioista oikeilla nimillä. Suomen jäsenyys EU:ssa, euron käyttöönotto ja tuleva Nato-jäsenyys suorastaan pakottavat keskustelemaan ulkopolitiikasta. Uusi tilanne vaatii perustavanlaatuista paneutumista asioihin.

Ulkopolitiikan on vahvistettava kansallista turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta, mutta myös turvattava taloudelliset intressit. On turha kuvitella, että olemme jokin suurvalta, kokoamme suurempi. Hyvä kun säilymme sellaisena kuin olemme.

Keskinäisriippuvuus toimi EU:ssa ja sai aikaan hyviä tuloksia. Venäjän suhteen se ei toiminut. Vastavuoroisuutta ei toteutettu esimerkiksi maanomistuksen alueella. Nyt me kaikki kärsimme ja jälkiviisautta on runsaasti tarjolla.

Tulevaa Suomen asemaa on rakennettava huolella. Todennäköisesti olisi hyvä miettiä myös hallinnon uudelleenorganisointia.

Ennen kuin voimme puhua uusin äänenpainoin, on tiedettävä, mitä halutaan. Tähän tarvitaan erilaisia näkökulmia ja myös tutkimusta. Hallituksen on syytä panostaa siihen.

Diplomatian perusta on, kuten Hautala toteaa, osaavissa diplomaateissa. Hallinnon erilaisiin siiloihin ei ole varaa. Ulkoministeriö tarvitsee osaavia henkilöitä, mutta myös uutta otetta julkisuuteen. Venäjän sota on tuonut julkisuuteen päivystävät upseerit, missä ovat päivystävät suurlähettiläät?

Ehdotus diplomaattiakatemiasta ei ole tuulesta temmattu. Kansainvälisen politiikan ja talouden opetusta on jo monessa yliopistossa. 

Sampsa Saralehto

Dosentti, valtiot. tohtori