Uuden tieteellisen tiedon merkitys korostuu entisestään murroksissa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tieteellinen tieto on hyvinvoinnin peruskivi

Kaarle Hämeri kirjoittaa (SK 16/2023) napakasti huipulle tähtäävästä tiedepolitiikasta ja korostaa tieteen laatua ja riittävää rahoitusta. Tiede on kuitenkin määräänsä suurempaa ja välttämätön perusta menestyvälle innovaatiopolitiikalle.

Uutta tietoa saadaan tekemällä riippumatonta, pitkäjänteistä ja uteliaisuuteen perustuvaa tieteellistä perustutkimusta. Uuden tieteellisen tiedon merkitys korostuu entisestään elin- ja toimintaympäristöjemme taitekohdissa, murroksissa ja kriiseissä, kuten koronapandemia osoitti. Ajan myötä tieteestä syntyy jatkuvasti kasvava tiedon ja ymmärryksen reservi sekä osaamisen pooli, tae kansakunnan ja sen hyvinvoinnin myönteiselle kehitykselle. Maailmanluokan tieteellinen perustutkimus on liike-elämänkin kukoistuksen ennakkoehto: perusta, jolle kehitys ja innovaatiot rakentuvat.

Tieteellisellä perustutkimuksella on aina merkitystä. Yhtäältä tieteellä on ajatonta itseisarvoa, jolloin alati uutta etsivä tutkimus ponnistaa yhä uusiin ihmiskuntaa hyödyttäviin läpimurtoihin. Toisaalta tieteellä on yhteiskuntaa eteenpäin vievää suoraa tai välillistä hyötyä ja laaja-alaista osaamista, mitkä johtavat uusiin innovaatioihin ja yritysten kansainvälisiin menestystarinoihin. Tieteellinen uusi tieto on onnistuneiden innovaatioiden ja hyvinvoinnin sammaloitumaton peruskivi. 

Kimmo Kaski, esimies, Suomalainen Tiedeakatemia

Pekka Aula, pääsihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia