Toimittajalta: Yhdysvaltain tulevaisuus Donald Trumpin johdolla näyttää synkältä, mutta demokraattisia vastavoimia ei ole täysin kukistettu 

Hitler ja Mussolini yhdistivät maansa ja kansansa, Trump ei siihen kykene. Ainakin puolet amerikkalaisista vastustaa häntä ideologisesti, kirjoittaa Leena Sharma.

Profiilikuva
Toimitukselta
Teksti
Leena Sharma
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
3 MIN

Voiko Yhdysvallat luisua Donald Trumpin johdolla fasismiin, kysytään Suomen Kuvalehden kansijutussa 23.1.2025 varsin raflaavasti. 

Juttu käy läpi syitä ja selityksiä, miksi näin voisi tapahtua. Moni fasismin tunnusmerkki on Yhdysvalloissa valitettavasti jo toteutunut. 

Synkkää aihetta voi kuitenkin myös vastavalottaa, esittää perusteluita tällaista kehitystä vastaan. 

Maailman kuuluisimman fasistit Adolf Hitler ja Benito Mussolini hallitsivat lähes sata vuotta sitten. Länsimainen yhteiskunta oli tuolloin täysin toisenlaisessa kehitysvaiheessa eikä eri aikakausia voi pitää sellaisenaan vertailukelpoisina. 

Fasismisyytöstä käytetään nykyään liian usein vain keskustelun tappajana, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Se voi olla pelkkä retorinen keino saada vastustaja näyttämään mahdollisimman huonolta. Myös Trump on nimitellyt vihollisiaan fasisteiksi.  

1930-luvun fasistit Italiassa ja Saksassa kantoivat titteliä ylpeinä. Nykyään aniharva haluaa tällaista leimaa itselleen. 

Vuosikymmeniä sitten ihmiset joutuivat noudattamaan sotilaallista yhdenmukaisuuden vaatimusta. Monet Trumpin maga-kannattajat elävät sometodellisuudessa, joka nostaa kaiken keskipisteeksi yksilön, ei yhteisöä. Suhde sensuuriin on myös päinvastainen. 1930-luvulla fasistit kontrolloivat tarkasti niin puhuttua kuin kirjoitettua sanaa: nykyään äärioikeistolaiset vaativat, että mitä tahansa on saatava sanoa.  

Hitler ja Mussolini yhdistivät maansa: valtaosa saksalaisista ja italialaisista kannatti, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka, heidän politiikkaansa. Trump ei kansakunnan yhdistämiseen kykene, eikä hän sitä edes halua. Vähintään puolet amerikkalaisista vastustaa häntä ideologisesti. Se on suuri määrä ihmisiä ruodussa pidettäväksi. 

Yhdysvaltain valtava koko ja osavaltioiden erilaisuus tekevät demokratian tuhoamisesta vaikeaa. Suurimman osavaltion eli Kalifornian demokraattikuvernööri Gavin Newsom on jo lähtenyt vastahyökkäykseen: hän vaatii lisärahoitusta Kalifornian oikeusministerille ja osavaltion virastoille, jotta ne voivat torjua Trumpin hulluimpia hankkeita. 

Myös Yhdysvaltain historia puhuu sen puolesta, että maailman vanhimmalla demokratialla on sitkeyttää voittaa ihmisoikeustaistelut. Mustia ja valkoisia yhdistänyt kansalaisoikeusliike onnistui 1960-luvulla murtamaan etelävaltioiden Jim Crow -lait, joilla oli ylläpidetty rotuerottelua 1870-luvulta lähtien. 

Ja vaikka fasismi saisikin Yhdysvalloissa joksikin aikaa jalansijaa, kyseessä on aate, jota voi verrata Ouroborokseen, omaa häntäänsä syövään käärmeeseen. Kuuluisa yhteiskuntakriitikko Hannah Arendt kirjoittaa, että valtaantulonsa jälkeen fasismi ei voi enää vedota tärkeimpään tukipylvääseensä, ”ihmismassojen aktiiviseen vihaan olemassaolevaa maailmaa kohtaan.” 

Foreign Policy-lehden kolumnisti Michael Hirsh puolestaan kirjoitti vuonna 2020: 

”Fasismi eri muodoissaan ei ole menestynyt pitkällä aikavälillä; todisteiden perusteella se on lähes aina tuomittu tuhoamaan itsensä ultranationalismin ja suuruudenhulluuden orgiassa.”  

Leena Sharma on erikoistunut featurejournalismiin ja politiikkaan.  

Samalta kirjoittajalta

Ilmoita asiavirheestä