Toimittajalta: Vauvakadosta syytetään kulttuurisia muutoksia, mutta myös työelämällä on merkitystä 

Pätkätyöläiset avioituvat Japanissa muita harvemmin, huomattiin 2010-luvulla. Taloudellinen epävarmuus lykkää lasten hankkimista myös Suomessa, kirjoittaa Suvi Tuomisto.

Profiilikuva
Toimitukselta
Teksti
Suvi Tuomisto
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
2 MIN

Kun etsin tietoa syntyvyyden laskusta eri puolilla maailmaa, törmäsin kiinnostavaan vanhaan lehtiartikkeliin. 

The Atlantic kertoi vuonna 2017 Japanin poikkeuksellisen alhaisesta syntyvyydestä. 

Sen mukaan yhtenä suurimmista syistä maan vauvakadolle oli talous. 

Maan työvoimasta peräti 40 prosenttia koostui ”epätyypillisestä työstä”. Pätkätöistä, osa-aikaisuuksista, itsensä työllistämisestä. Vain viidennes tästä joukosta onnistui jossakin vaiheessa uraansa siirtymään vakituiseen työhön. 

He olivat myös huomattavasti harvemmin naimisissa kuin kokoaikaisessa, vakituisessa työssä olevat. 

Asiaa selittävät kulttuuriset normit. Japanissa pidetään tärkeänä, että miehellä on hyvä työ. Se on perheen taloudelle tärkeää. 2010-luvulla peräti 70 prosenttia naisista lopetti töissä käynnin äidiksi tultuaan. 

Kun työelämän rakenteet olivat muuttuneet, perinteisten asetelmien saavuttaminen kävi vaikeaksi. Lasta ei enää uskallettu hankkia, tai perheestä ei enää edes haaveiltu. Sopivia olosuhteita kun ei ollut tiedossa. 

Japanissa on pyritty keksimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi huhtikuusta 2025 alkaen Tokion kaupungin työntekijät saavat nelipäiväisen työviikon. Sen on tarkoitus tukea nuoria perheitä ja kannustaa lapsenhankintaan.

Kulttuurisia muutoksia pidetään usein syynä vauvojen vähenemiseen. Elämään on tullut niin paljon muutakin kuin se perinteinen polku. Yhä useampi tekee tietoisen valinnan pysyä lapsettomana ja nauttii elämän muista puolista. Se kertoo ajastamme: ihmisillä on vapaus valita, miten haluavat elää. 

Mutta Japanin esimerkki kertoo, että rakenteiden merkitys on suuri. Vaikka lapsen teoriassa haluaisi, voivat olosuhteet tehdä valinnasta vaikean. 

Jos työnantajalta ei saa sitoumuksia, on vaikeampi tehdä itsekään suurempia päätöksiä. Ja lapsen kasvattaminen on yksi suurimmista sitoumuksista, joita elämään mahtuu. 

Suomessa rakenteelliset muutokset eivät ole verrattavissa Japaniin. Mutta työelämässä koettu epävarmuus on kasvanut. 

Kun koko maailmantilanne tekee tulevaisuudesta epävarman, turvaa toivotaan edes omasta taloustilanteesta. Lapsia suunnitteleville vakaus on tärkeää. Siksi suomalaiset lykkäävät lapsenhankintaa paremman tilanteen toivossa. 

Toisaalta on myös esitetty, että suomalaisille on tyypillistä liioiteltu taloussynkistely. Maanantaina Helsingin Sanomien haastattelemat asiantuntijat arvelivat, että maassamme vallitsee liian vahva kriisitietoisuus. 

Emeritusprofessori Mika Pantzar Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoi HS:lle, että maamme talouspolitiikkaa on johdettu pelottelemalla ihmisiä. Siten on voitu ajaa läpi vaikeita talouspoliittisia päätöksiä. 

Sivutuotteena saadaan pelokkaita kansalaisia. He eivät uskalla käyttää rahaa eivätkä hankkia lapsia. 

Suvi Tuomisto on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka on erikoistunut featurejournalismiin.

Samalta kirjoittajalta

Ilmoita asiavirheestä