Toimittajalta: Suomesta puuttuu vähintään 2500 lääkäriä – Kenen vika se on?

Kalliit vuokralääkärit ovat lääkäripulan kärjistynein ilmentymä, kirjoittaa Jukka Heinonen.

Toimitukselta 8.11.2024

Teksti: Jukka Heinonen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

4 MIN

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka lääkärit puhuvat potilaista. Näin sanoi eräs alaa hyvin tunteva haastateltava, kun tein juttua lääkäripulasta.

Hän tarkoitti puhetta siitä, että liian monet suomalaiset hakeutuvat yksityislääkärin vastaanotolle turhanpäiväisistä syistä. Siksi liian moni lääkäri tutkii pikkuvaivoja yksityisellä puolella, eikä tekijöitä riitä terveyskeskuksiin ja julkisiin sairaaloihin.

Kun jututin lääkäreitä, ajatus nousi esiin hieman eri muodoissa. Medikalisaatio jyllää, sanoi Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita. Hänen mukaansa lääketieteestä haetaan nykyään ratkaisua ongelmiin, joiden kanssa voitiin ennen sinnitellä.

Suomessa ei ole merkittävää lääkäripulaa, mutta osa lääkäreistä on väärissä paikoissa, Koivuviita sanoi.

Ennätyspitkät hoitojonot eivät siis ehkä johtuisikaan siitä, että Suomessa on koulutettu selvästi vähemmän lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa.

Syyskuussa 2023 jyväskyläläinen terveyskeskuslääkäri Joonas Kiili huomasi sosiaalisessa mediassa yllättävän mainoksen. Siinä haettiin lääkäreitä viidelle kaupungin terveysasemalle. ”Palkkaus erittäin kilpailukykyinen 12 000 € + 1 500 € sitoutumiskorvaus”, vuokralääkärifirma Pisara Terveyspalvelut ilmoitti. ”Liity riveihimme ja vaikuta, kuten ennenkin – nyt vain ansaitsemallasi korvauksella.” Luvattu ansio oli noin kaksi kertaa suurempi kuin Kiilin palkka. Päivystää ei tarvitsisi. lääkäripula
”Palkkaus erittäin kilpailukykyinen 12 000 € + 1 500” – terveyskeskuslääkäri ei tarttunut tarjoukseen vaan avasi suunsa

18 MIN

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien ekonomisti Juho Ruskoaho oli asiasta eri mieltä. Hänestä Suomessa on paha pula lääkäreistä.

Lääkärikäynti on potilaan näkökulmasta harvoin aiheeton, Ruskoaho sanoi. Niiden määrä on kasvanut voimakkaasti, koska suomalaiset ovat alkaneet pitää itsestään entistä parempaa huolta ja myös käyttämään siihen rahaa. Vähähyötyisten hoitojen ja tutkimusten kustannuksia pitää hänen mukaansa karsia, mutta siihen tarvitaan muita keinoja kuin lääkärimäärän rajoittaminen.

Jos Suomessa ei olisi lääkäripulaa, miksi maan kolmessa suurimmassa yksityisessä terveysyrityksessä on avoinna runsaat 300 lääkärin tehtävää, hän jatkoi.

Lääkärien riittävyydestä huolehtiminen on osa Ruskoahon toimenkuvaa, sillä hän työskentelee hyvinvointialueita edustavassa työnantajajärjestössä. Alueiden tehtävä on järjestää suomalaisille lain vaatimat terveyspalvelut. Mitä enemmän maassa on lääkäreitä, sitä helpompi työnantajan on täyttää vakanssit ja pitää palkat kurissa.

Ruskoaho on yksi eniten lääkäripulasta puhuneista suomalaisista. Hän on myös laatinut useita selvityksiä väitteidensä tueksi.

Kun pyysin Ruskoahoa päivittämään juttuani varten vanhat laskelmansa, tulos oli se, että Suomesta puuttuisi nyt 2500 työikäistä lääkäriä. Arvio on varsin maltillinen. Jos Suomi esimerkiksi ottaisi tavoitteekseen saavuttaa Ruotsin taso, tänne tarvittaisiin lähes neljätuhatta lääkäriä lisää.

Vuokralääkärit ovat lääkäripulan kärjistynein ilmentymä. Tyypillisesti yhden sellaisen kustannus on noin kaksi kertaa suurempi kuin virkalääkärin, mutta suurempiakin laskuja on nähty. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue on maksanut Mehiläiselle kolmesta silmälääkäristä 315 000 euroa kuukaudessa.

Vuokralääkärifirmojen osuus hyvinvointialueiden lääkärikuluista on noin kahdeksasosa. Nopeasti kasvaneelle alalle mahtuu monenlaisia toimijoita.

Esimerkiksi Pisara Terveyspalvelut on ainakin kahdesti rekrytoinut riveihinsä lääkäreitä, vaikka sillä ei ole ollut sopimusta hyvinvointialueen kanssa. Yhtiötä on moitittu kyseenalaisesta markkinoinnista, mutta sillä on ollut myös onnistumisia. Viime vuonna se vuokrasi työvoimaa eri alueille yli neljällä miljoonalla eurolla ja tänäkin vuonna yli miljoonalla eurolla.

Kun soitin yhtiön toimitusjohtajan numeroon, äänite kertoi, ettei liittymä ole käytössä. Yhtiön nettisivukin oli kaatunut.

Juttua tehdessäni kuulin, että vuokrafirmoissa työskentelee myös virkalääkäreitä. Tämän jälkeen lähetin asiasta tietopyynnön kaikille hyvinvointialueille. Lähes puolet jätti vastaamatta. Lisäksi monet vastauksista olivat epätäydellisiä.

Paljastui kuitenkin, että jotkut osa-aikaiset virkalääkärit toimivat vuokralääkärinä vieläpä omalla hyvinvointialueellaan.

Lääkäripula on kasvanut nykyiseen mittaansa vähitellen, koska tekijöitä ei ole koulutettu riittävästi. Kenen vika se on?

Olisi houkuttelevaa vastata, ettei kenenkään. Kun koulutustarvetta arvioitiin 2000-luvun alussa, ei voitu arvata, että terveyspalvelujen kysyntä kasvaisi niin paljon kuin on käynyt. Eikä sitä, kuinka iso osa tulevista lääkäreistä arvostaa vapaa-aikaansa niin paljon, että suosii osa-aikaista työskentelyä.

Vielä vaikeampaa olisi ollut ennakoida sitä, että kun rivit terveysasemilla ja sairaaloissa harvenevat, niissä pakertavien työtaakka kasvaa, ja moni joutuu jättäytymään osa-aikaiseksi kovan kuormituksen takia. Mikä taas pahentaa noidankehää entisestään.

Aivan viaton ei ole Lääkäriliitto, joka on vuosikymmeniä pyrkinyt rajoittamaan alan koulutuspaikkoja lääkäritarvetta arvioineissa työryhmissä ja julkisissa kannanotoissaan.

Esimerkiksi vuonna 2018, kun terveyskeskusten jonot olivat jo venyneet huomattavan pitkiksi, liitolla oli otsaa ehdottaa lääkärien koulutuspaikkojen vähentämistä viidesosalla.

Siihen ei sentään suostuttu, mutta historiassa on esimerkkejä myös toisenlaisista ratkaisuista.

Haastattelin juttuun myös lappeenrantalaista kardiologia Teemu Drewsia, joka on yksi harvoista liittonsa koulutuspolitiikkaa arvostelleista lääkäreistä.

Ilmeni, että hänen näkemyksiinsä oli vaikuttanut kovapalkkaisena vuokralääkärinä keikkailemisen herättämä huono omatunto.

Jukka Heinonen on erikoistunut perusteellista selvittämistä vaativiin juttuihin.