Lisää yliopistoja Suomeen?

Tarvitaanko Suomeen lisää yliopistoja? Tätä olen miettinyt, kun olen seurannut joidenkin ammattikorkeakoulujen pyrkimyksiä aloittaa tohtoreiden kouluttaminen.

Niin sanotut ammatilliset tohtorintutkinnot olisivat samantasoisia kuin yliopistojen tohtorintutkinnot. Ne toteutettaisiin yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. 13 ammattikorkeakoulua haluaisi pilotoida asiaa.

Ehdotus ei näytä saavan laajempaa kannatusta, ja hyvä niin. Muun muassa tohtoreiden merkittävä työllistäjä Teknologiateollisuus vastustaa sitä. Yritykset haluavat kehittää yliopistojen tohtorikoulutusta.

Yliopistoista valmistuneista tohtoreista 68 prosenttia työskentelee yliopistojen ulkopuolella. Yrittäjinä ja yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtoreiden osuus on vahvassa kasvussa.

Tohtoreiden määrä lisääntyy nopeasti työelämän tarpeita vastaavasti. Tänä vuonna yliopistoista valmistuu reilusti yli 2 000 tohtoria, kun vielä 1990-luvun alussa valmistuneita oli vuosittain alle 600.

On tietysti paikallaan keskustella siitä, onko yliopistojen tutkijakoulutus ajan tasalla. Hallitus on sijoittanut 255 miljoonaa euroa tohtoripilottiin, mikä on mahdollistanut tuhannen väitöskirjatutkijan palkkaamisen. Yliopistojen yhdessä valmistelemissa tutkijakoulutuksen uudistamisen periaatteissa on mukana yhteistyön lisääminen työelämän kanssa.

Mitä seuraisi, jos myös jotkut ammattikorkeakoulut alkaisivat kouluttaa tohtoreita?

Väitöskirjojen ohjaaminen edellyttää erityistä osaamista. Yliopistoissa ohjaamisesta vastaavat professorit. Tohtoreita kouluttavat ammattikorkeakoulut luonnollisesti haluaisivat oikeuden palkata professoreita.

Ammattikorkeakoulut haluaisivat myös, että niiden ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja kutsuttaisiin maisteritutkinnoiksi.

Millainen on luonteeltaan organisaatio, jossa on professoreita ja josta valmistuu maistereita ja tohtoreita? Tällaiselle organisaatiolle on selvä nimitys: yliopisto.

Onko järkevää ottaa askelia suuntaan, joka johtaisi siihen, että osa ammattikorkeakouluista haluaa muuttua yliopistoiksi?

Muualta Euroopasta löytyy esimerkkejä vastaavasta kehityksestä. Seurauksena on ollut tehotonta resurs­sien hajautumista ja taloudellisia ongelmia.

Jako ”vanhoihin”, aitoihin tutkimusyliopistoihin ja ”uusiin” työelämäorientoituneisiin, eräänlaisiin ”kevyt­yliopistoihin” on osoittautunut monella tapaa ongelmalliseksi.

Samaa virhettä ei kannata toistaa Suomessa.

Ammattikorkeakouluilla on suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä tärkeä tehtävä koulutustason nostamisessa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistamisessa.

Ammattikorkeakoulujen rooli erityisesti alueellisen elinvoiman turvaamisessa täydentää olennaisesti yliopistojen toimintaa.

Päällekkäisyyksien rakentamisen sijaan olisi viisasta panostaa yhteistyöhön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Tohtorikoulutuksessa on tärkeää varmistaa amk-taustaisten polut jatko-opintoihin.

Suomessa on jo seitsemän korkeakoulukonsernia, joissa yliopistot ovat ammattikorkeakoulujen omistajia. Kokemukset niistä ovat rohkaisevia. Konsernien kehittäminen olisikin tärkeä tapa edistää suomalaisen korkeakoulutuksen laatua ja TKI-toiminnan kunnianhimon tasoa ja vaikuttavuutta.