Tutkintoja avoimesta yliopistosta

Kun olin yliopistoni oikeustieteiden laitoksen johtaja, huomasin merkittävän aukon tieteenalan koulutustarjonnassa. Oikeustieteelliset tiedekunnat olivat nihkeitä tarjoamaan kursseja avoimessa yliopistossa.

Oikeustieteellisiin ei ollut aiemmin myöskään mahdollista päästä opiskelijaksi avoimen väylän kautta. Kehitystä jarruttaneiden professoreiden mielestä oikeustiede soveltui vain niille, jotka pääsivät tutkinto-opiskelijaksi raskaiden valintakokeiden jälkeen.

Höpöjuttuja, ajattelin noista asenteista. Avasimme lähes koko oikeustieteen opintotarjontamme avoimessa yliopistossa suoritettavaksi ja loimme laajan avoimen väylän julkisoikeuden tutkinto-opiskelijaksi.

Yliopistojen sisällä asenteet avointa yliopistoa kohtaan ovat sittemmin muuttuneet myönteisemmiksi.

Avoimen yliopiston väylällä on nykyisin tärkeä rooli opiskelijavalinnoissa todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalla. Se varmistaa sen, ettei opintopolulla ole umpiperiä. Väylä soveltuisi kaikille aloille, ja varmaan viimeisimmätkin epäilijät, kuten lääketieteellinen, aikanaan avaavat sen.

Ongelma on, että avoimen väylät ovat pääosin yliopistokohtaisia. Toisen yliopiston saman alan opinnot eivät yleensä kelpaa suorituksiksi, kun haetaan opiskelijaksi avoimen opintojen perusteella. Avoimen väylien valintakriteerit olisivat helposti yhtenäistettävissä. Kasvatusalan avoimet opinnot ovat tästä jo erinomaisena esimerkkinä.

Avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen on jälleen koulutuspoliittisen keskustelun keskiössä. Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu linjaus periä aiempaa korkeampia maksuja avoimeen korkeakoulutukseen osallistuvilta. Tämä onkin jo asetusmuutoksin osin toteutettu, ja maksusääntelyä ollaan edelleen väljentämässä.

Hallituksen kehysriihestä saatiin uusia avauksia avoimen yliopiston kehittämiseen. Hallitus aikoo mahdollistaa tutkintojen suorittamisen avoimessa yliopistossa. Ilman korkeakoulupaikkaa jääneille tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin.

Maksuton opintoseteli nuorille on erinomainen idea. Rahoitus on tosin epäselvää. Opintoseteli kannustaa yliopistoja edelleen kehittämään avoimen väyliään, jotta opintojen jatkaminen joustavasti ilmaisten opintojen jälkeen olisi mahdollista.

Avoimessa yliopistossa suoritettavat maksulliset tutkinnot ovat saaneet korkeakoulukentässä hämmästyneen vastaanoton. Idean taustalla lienee korkeakouluja edustavan toimialaliitto Sivistysala ry:n lobbaus sen puolesta, että korkeakouluilla tulisi olla mahdollisuus periä maksu toista samantasoista tutkintoa suorittavilta. Näin rahoituspohja laajentuisi niukkojen resurssien tilanteessa. Maksullinen tutkinto avoimessa yliopistossa on laimennettu versio tästä tavoitteesta.

Nähtäväksi jää, onko avoimessa yliopistossa suoritettaville maksullisille tutkinnoille kysyntää, kun samat tutkinnot voi suorittaa myös ilmaiseksi tutkinto-opiskelijana. Jos kyse olisi kandidaatin tutkinnoista ja tutkinnosta avoimessa suoritettujen opintojen perusteella, tämä on kyllä helposti toteutettavissa. Tällaisia järjestelyjä on jo olemassa.

Ongelmallista on joka tapauksessa se, että hallitus on tehnyt näin merkittävän koko korkeakoulujärjestelmään vaikuttavan linjauksen ilman avointa valmistelua ja julkista keskustelua.