Paluu uuteen

Pääkirjoitus: Suomen tie ulos pandemiasta on melkoista nuorallakävelyä, mutta vaihtoehtoja on vähän, kirjoittaa vt. toimituspäällikkö Mikko Numminen.

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Mikko Numminen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden tuottaja.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Myönnetään: en ole odottanut kesäkuun alkua näin innokkaasti sitten kouluvuosien. Urheilusarjat käynnistyvät, museot ja teatterit aukeavat, samoin kirjastot ja uimahallit. Myös huvipuistot ja kesäteatterit, jopa ravintolat, vaikka asiakasmäärää ja anniskelua saatetaan aluksi suitsia.

Kokoontumisrajoitus nousee kymmenestä ihmisestä 50:een. Juuri nyt se tuntuu valtavalta harppaukselta.

 

Huojennus lienee ollut monen tunne, kun hallitus kertoi maanantaina 4. toukokuuta koronapandemian takia säädettyjen rajoitusten höllentämisestä.

Samalla kasvoi myös yleinen epävarmuus. Arkeen palataan, vaikka pandemia ei ole ohi. Tiukoilla toimilla on onnistuttu kääntämään sairaalahoitoa ja erityisesti tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä laskuun. Nyt hyväksytään, että tartuntojen määrä tulee kasvamaan, ja pyritään siihen, että se tapahtuu hallitusti, sairaaloiden hoitokapasiteetin rajoissa.

Melkoista nuorallakävelyä, mutta vaihtoehtoja on vähän. Hallituksen päätösten pohjana olevat laskelmat eivät tue ajatusta taudin tukahduttamisesta. Se olisi pitkä ja epävarma tie, joka kävisi aivan liian kalliiksi.

 

Keep Calm and Carry On, pysykää rauhallisina ja jatkakaa. Suomen koronastrategia tuo mieleen toisen maailmansodan aikaisen brittiläisen propagandajulisteen, joka levisi pandemian lailla 2000-luvun rihkamatuotteisiin. Myös pääministeri Sanna Marinin viesti mahtuu jääkaappimagneettiin tai kahvikupin kylkeen: testaa, jäljitä, eristä ja hoida.

Koko kansan sijaan toimet pyritään nyt kohdentamaan koronaviruksen kantajiin. Hallitus ei vielä maanantaina kertonut strategian käytännön toteutuksesta. Ainakin testien määrää on lisättävä huomattavasti nykyisestä. Tehokas jäljittäminen edellyttänee myös mobiilisovelluksen käyttöönottoa. Siinäkin tasapainotellaan, tautiketjujen tarkan paikantamisen ja yksityisyyden suojan välillä.

Erityistä kylmäpäisyyttä vaaditaan nyt riskiryhmiltä, kuten yli 70-vuotiailta. Ohjeistuksen mukaan heidän on edelleen vältettävä fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Mitä pidempään eristäytyminen jatkuu, sitä suuremmaksi nousee kysymys sen inhimillisestä hinnasta.

 

peruskoulut avaavat ovensa jo ensi torstaina 14. toukokuuta kevätlukukauden kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Koululaiset tapaavat pitkästä aikaa luokkatovereitaan ja saavat jälleen maailman parhaaksi luonnehdittua opetusta.

Mutta joitain koulun aloitus selvästi jännittää. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan opettajat olisivat jääneet mieluummin kotiin, siitä huolimatta, että perusopetuslaki ei edes tunne etäopetusta.

Suomalaisten kyky noudattaa annettuja rajoituksia on kerännyt ansaittua kehuja. Samaa joustavuutta ja käytännöllistä asennetta tarvitaan, jotta kriisistä päästään ulos.

 

Juttua muokattu 7.5.2020 kello 16.45. Toisin kuin tekstissä aiemmin viestittiin, hallitus ei enää 4.5. ohjeistanut riskiryhmiä pysymään kotona karanteenia vastaavissa olosuhteissa.