Uusi arki
Mikä muuttuu, jos koronan kanssa eletään vielä vuosia?
Suomalaisia odottaa toisenlainen arki. Kun koronarajoituksia aletaan höllentää, vapaus liikkua lisääntyy. Mutta riski sairastua ei katoa. Saattaa kestää vuosi kaksi, ennen kuin väestön enemmistö on saanut suojan sairastamalla taudin tai rokotuksin.
Purkautuuko halu tavata ystäviä ryntäyksenä kahviloihin ja kesäterasseille? Vai uskaltaako ihmismassojen keskelle lähteä?
Psykologian tohtori, dosentti Pilvikki Absetz uskoo, että kansa jakautuu.
”Jos virusta pelkää, rajoitusten purku lisää entisestään kontrolloimattomuuden tuntua.”
”Potentiaalisia tartuttajia on joka paikassa.”
Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka eivät ole varoneet tähänkään asti hajutonta ja näkymätöntä uhkaa.
”Saattaa syntyä väärä turvallisuuden tunne.”
”Että se, mikä ei ole kiellettyä, ei voi olla kovin vaarallista.”
Valtaosa suhtautuu virukseen terveellä pelolla. On yhä pestävä käsiä ja pidettävä turvavälit. Absetz ennustaa, että ohjeisiin sitoutuminen jakaa sekin suomalaisia.
”Keskiluokkaiset, etätöitä tehneet luultavasti noudattavat suosituksia hyvin. Koko ajan töitä paiskineet duunarit eivät enää piittaa.”
”Toki ryhmien sisällä on yksilöllisiä eroja.”
On mahdollista, että rajoituksia ensin puretaan ja sitten taas kiristetään tautitilanteen mukaan. Jos koronakuolemia tulee paljon, ihmisten käytös muuttuu varovaisemmaksi.
Absetz uskoo, että osa normeista muuttuu pysyvästi. Ei ole enää hyväksyttyä tulla sairaana töihin. Paheksutaan niiskuttamista ja aivastelua julkisilla paikoilla.
”Maskien käyttö tuskin automatisoituu. Kasvosuojaimia on ollut vähän saatavilla, ja niitä koskeva tieto on ollut ristiriitaista.”
Tällaisin askelein Suomi voisi oppia elämään koronan kanssa.
1. Lisää virustestejä
- Hengitystieoireita potevien testaus ja sairaiden eristys.
- Testikapasiteetin nosto 5 000:sta 10 000:een päivässä.
- Lisää matalan kynnyksen kontti- ja drive in -testauspisteitä.
2. Mobiilisovellus jäljitykseen
- Altistuneiden jäljitys tartuntaketjujen selvittämiseksi.
- Avuksi kehitetään vapaaehtoinen kännykkäsovellus.
- Paljastaa, keitä muita sovelluksen käyttäjiä on ollut sairastuneen lähettyvillä.
3. Koronahotelli
- Tähän saakka lieväoireinen korona on sairastettu kotona. Ongelmana on, että kotieristyksessä potilas tartuttaa helposti läheisensä.
- Ratkaisu olisi koronahotelli, johon lieväoireinen potilas voi halutessaan muuttaa taudin ajaksi.
4. Koronapassi
- Vasta-ainetestit kertovat, kuka on potenut koronan, myös oireettomana.
- Vielä ei tiedetä, kuinka kauan sairastuneet ovat immuuneja taudille.
- Eri testimenetelmien luotettavuutta selvitetään.
- Ehdotettu rintamerkkiä tai koronapassia koronan sairastaneille.
5. Tartuntojen ehkäisy
- Turvavälit yhä kaupoissa, liikenne- välineissä, liikuntapaikoilla, kaduilla.
- Käsien ahkera pesu ja desinfiointi jatkuvat.
- Ehdotettu laajaa käsidesipisteiden verkostoa asemilta ostoskeskusten oville.
- Kasvomaskien vapaaehtoinen käyttö julkisilla paikoilla.
6. Ravintola Korona
- Laki ravintoloiden määräaikaisesta sulkemisesta päättyy 31.5.
- Ratkaistava, avataanko kaikki vai osa paikoista, koko maassa vai alueellisesti.
- Ohjeistus turvaväleistä ja tehostetusta hygieniasta.
- Kokoontumisrajoituksen mukaan asiakaspaikkojen mahdollinen sääntely.
- Rajoitusten pitkittyessä iso määrä yrityksiä saattaa lopettaa konkurssin takia.
7. Tyhjille katsomoille
- Suuret kesätapahtumat peruttu.
- Yli 500 hengen tilaisuudet kielletty heinäkuun loppuun.
- Alle kymmenen hengen kokoontumisista uusi linjaus 3.5.
- Vaihtoehtona pelata jalka- ja pesäpalloa tyhjille katsomoille.
- Jos katsojarajoituksia puretaan, voidaan täyttää esimerkiksi joka toinen istuin.
Lähteet: Haastattelut ylilääkäri Hanna Nohynek, johtava asiantuntija Jussi Sane ja ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä, Pesäpalloliiton toiminnanjohta- ja Petri Pitkäranta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Science-lehti 14.4., THL:n tiedote 15.4., MTV:n uutiset 13.4., johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä