Sinä maksat

Suomeen rakennetaan kalliita sähköverkkoja. Kuluttajien sähkönsiirtolasku ei kuitenkaan saisi nousta liiaksi.

Toimitukselta 21.11.2025

Teksti: Mikko Niemelä

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

3 MIN

Suomessa on potentiaalia vaikka mihin. Hokema potentiaalista kohdistuu etenkin vihreän siirtymän ympärille rakennettavaan teollisuuteen.

Terästuotantoa markkinoidaan vähähiilisenä, metsäteollisuuden piippuja halutaan tulpata ja liikenteen päästöt aiotaan panna kuriin sähköautoilla. Datakeskuksia ja sähkökattiloitakin pitäisi rakentaa.

Tämä kaikki vaatii valtavan määrän sähköä, joka pitäisi tuottaa hiilidioksidivapaasti. Tuulivoimalla, aurinkovoimalla ja ydinvoimalla.

Sähköntuotanto vaatii aina myös sähkönsiirron asiakkaille. Verkkoja rakentavat kantaverkkoyhtiö Fingrid ja kunnalliset sähköyhtiöt. Uusiutuvan energian hankkeisiin, datakeskuksiin ja teollisuuteen rahojaan panevat pääasiassa yksityiset sijoittajat ja yritykset.

Hankkeiden pitäisi kulkea edes jollakin tavalla ”käsi kädessä”. Mutta ne eivät kulje. Sähköverkon vahvistaminen tai kokonaan uuden linjan suunnittelu, luvitus ja rakentaminen voivat viedä jopa kymmenen vuotta.

Datakeskus, sähkökattila tai tuulivoimala ovat pystyssä paljon nopeammin. Tämä on ongelma etenkin silloin, jos uutta laitosta ei saada kytkettyä saman tien verkkoon.

Ongelma on jo todellisuutta, sillä Fingrid ei pysty tälläkään hetkellä liittämään kantaverkkoon uusia suurjänniteasiakkaita useilla Etelä-Suomen alueilla. Moni joutuu odottamaan kytkentää jopa pari vuotta.

Verkkoyhtiöt ja vihreitä investointeja tekevät yritykset kyttäävätkin toisiaan. Kyse on jonkinlaisesta muna vai kana -ilmiöstä. Kumpi on ensin? Verkkoliittymä vai vihreä investointi?

Investoinnit ovat toistaiseksi olleet jäässä, vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton listauksen mukaan vihreiden investointien hankekanta on ylittänyt 300 miljardin euron rajan tänä vuonna.

Tänä vuonna investointeja pitäisi valmistua noin 8,5 miljardin euron edestä. Se on kolmisen prosenttia siitä potentiaalista, jota elinkeinoelämä ja moni poliitikko on hokenut kolmisen vuotta. Luku ei siis ole toistaiseksi kummoinen.

Energia-ala haluaisikin saada parempia tuottoja verkoistaan. Näin verkkoinvestointeja voisi toteuttaa enemmän ja nopeammin.

Nyt siirtoyhtiöiden tuottoja on kiristetty poliittisen paineen alla. Kiristys ei ole järin suuri, mutta kiristys kuitenkin.

Poliitikot tietävät palautteen perusteella, että sähkön hinta on Suomessa arka aihe.

Sähkön edullisuus muihin Euroopan maihin nähden ei suomalaista sähkölämmittäjää paljon lohduta, jos kulutus pitkäkestoisilla talvipakkasilla on moninkertainen. Sama tilanne ei ole auringosta kylpevässä Espanjassa tai Kreikassa.

Suomalaisille näyttää olevan vaikea myydä ajatusta siitä, että sähkösyöpöiksi kerrotut datakeskukset ja monet muut hankkeet liittyessään verkkoon osallistuvat siirtokustannusten maksuihin ja sähkön hinta pysyy kasvavan uusiutuvan tuotannon ansiosta aisoissa.

Taantuma-ajan Suomessa sähkön hinta on nimittäin vain yksi osatekijä kallistuvien tuotteiden kirjossa. Jos perushyödykkeiden hinnat kasvavat vuosi vuodelta, on vaikea saada kotitalouksien ostovoimaa korotettua ja ihmisten tyytyväisyyttä ja luottamusta omaan talouteensa edes siedettävälle tasolle.

Siksi muun muassa energia-ala vetoaa toistuvasti pieneen sähkölämmittäjään ja esittää hartaan toiveen. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä esimerkiksi korostaa mediatiedotteissaan suomalaisen sähkön puhtautta ja edullisuutta.

”Toivon, että tämä herättää kuluttajissa luottamusta, ja investoijissa uskallusta investoida lisää”, Leskelä mainitsi alan tiedotteessa 19. marraskuuta.

Toivoa siis sopii. Ja nähtäväksi jää, millainen sähkö ja sen siirtohinnat ovat kuluttajille jatkossa. Jos hinta nousee kotitalouksien mielestä liiaksi, kuulevat poliitikot jälleen kunniansa.