Kenen vaaliagenda?
Suihkussa enintään 5 minuuttia? Ylen uutinen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tulevasta energiansäästökampanjasta pääsi iltapäivälehtien lööppeihin. Helsingin Sanomien pääkirjoitus listasi sähkönsäästövinkit. Viranomaiset ja journalismi valmistelevat kansalaisia sääntelyyn ja alueellisiin sähkökatkoksiin.
Energiakriisi on syksyn poliittinen kysymys, ja sähkön hinnan ohella puhutaan myös sähköpulasta. Poliitikot ja uutistoimitukset joutuvat pohtimaan, miten ne kriisin kehystävät: onko se eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa vai palvelujournalismia kotitalouksille? Puhutaanko Putinista, päästöistä vai asumismukavuudesta ja sähkölaskuista?
Samalla pedataan myös ensi kevään eduskuntavaalien agendaa, ja kuten aina, kyse on poliitikkojen ja median yhteispelistä. Ruotsalaiset vaalitutkijat toteavat tuoreessa raportissa, että media puhuu siitä, mistä puolueet puhuvat, ja puolueet puhuvat siitä, mistä mediat puhuvat.
Media vaikuttaa siihen, millaista tietoa kansalaisilla on, mutta myös siihen millaisena todellisuus nähdään ja mitkä kysymykset ovat tärkeitä.
Ruotsissa tutkitaan vaaleja systemaattisesti paitsi äänestyskäyttäytymisen myös median osalta.
Vuodesta 1979 lähtien on tehty määrällistä sisällönanalyysiä valtakunnallisista uutismedioista. Aineistona on neljän kutakin vaalia edeltävän viikon uutistarjonta.
Aikasarjoista nähdään, mitkä teemat ovat kulloinkin hallinneet julkisuutta. Siinä missä ennen 2010-lukua vaaleissa esillä oli keskimäärin useampia teemoja, 2010-luvulla julkinen keskustelu on keskittynyt yhä harvempiin kysymyksiin.
Toinen keskeinen löydös koskee median agendavaltaa: äänestäjälle välittyvä kuva vaalien tärkeimmistä kysymyksistä vaihtelee median mukaan. ”Jokaisella toimituksella on nykyisin oma vaalikamppailunsa”, tutkimusta johtava Bengt Johansson kärjistää.
Jokaisella on omat painopisteensä, haastattelunsa ja tenttinsä, ja puolueiden on mukauduttava niihin.
Suomen osalta vastaavaa tutkimusta ei ole. Siksi puhe median agendavallasta perustuu aina yksittäisiin esimerkkeihin. Kritiikki ja yleistäminen on helppoa, kun ei ole tietoa. Niin on, jos niin koetaan.