On tärkeää tunnistaa informaatiovaikuttamisen uudet muodot ja motiivit

On tärkeää tunnistaa informaatiovaikuttamisen uudet muodot ja motiivit.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
jonas sivelä esa väliverronen

Luottamus on ollut avainroolissa viime vuosien suurissa kriiseissä. Julkisuudessa puhutaan paljon dis- ja misinformaatiosta, trolleista ja boteista, valeuutisista ja infodemioista. Ympäristöömme liittyy monenlaista epävarmuutta ja vaikeasti hallittavia asioita.

Kiihkeässä keskustelussa on aina riskinsä. Polarisoituva yhteiskunta ja luottamuksen rapautuminen voivat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaan, josta olemme nähneet varoittavia esimerkkejä Yhdysvalloista.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat osoittaneet, että asiantuntijuudelle ja erilaisille asiantuntijoille on paljon kysyntää vaikeiden asioiden tulkitsijoina julkisessa keskustelussa.

Asiantuntijuuden lajeja ja asiantuntijan rooleja on kuitenkin useita, ja ajoittain on vaikea arvioida, kuka on luotettava asiantuntija ja kuka ei. Oman äänensä saa nykyään kuuluviin hyvinkin helposti eri kanavien kautta, vaikka ei olisikaan alan ydinosaaja. Myös uutismediat nostavat hanakasti esiin erilaisia asiantuntijoita – joskus aika kritiikittömästi ja vastakkainasetteluja luoden.

Perinteisesti oletetaan, että yhteiskunnan luottamusta rapauttavat erilaiset salaliittoteorioihin uskovat ja virallista linjaa vastustavat tahot, tai sitten ulkomaiset toimijat. Koronapandemian aikana nousi yllättäen uusi ilmiö, jossa luottamusta on murennettu myös niin sanottujen eliittien ja vakiintuneiden rakenteiden sisäpuolelta. Sekä koronarajoituksia vastustavat että tiukempia rajoituksia vaativat aktivistit ovat kyseenalaistaneet terveysinstituutioita ja asiantuntijoita eri kanavien kautta. Ajoittain asiantuntijat ovat joutuneet uhkailun kohteeksi.

Informaatiovaikuttamista harjoittavat erilaiset yhteenliittymät ja yksilöt, ja se voi hyvin olla kotimaistakin. Hyvin verkottuneet ja osin koordinoidusti toimivat ryhmittymät myös luovat helposti kuvan suuresta joukosta, vaikka takana olisi vain kourallinen aktiiveja.

Äskettäin julkaistu tiedebarometri kertoi suomalaisten luottamuksen tieteeseen ja asiantuntijoihin vahvistuneen koronan myötä. Samalla se kuitenkin toi esiin mielipideilmaston polarisaation ja tutkimustiedon politisoitumisen. Myös instituutioiden kyseenalaistajia on aiempaa enemmän. Korona osoitti, että Suomenkaan instituutiot ja demokraattinen järjestelmä eivät ole turvassa erilaisilta luottamusta horjuttavilta vaikuttamispyrkimyksiltä.

Eri toimijoilla on omat tarkoitusperänsä ja menetelmänsä. Ne eivät vain aina ole kovin selkeästi esillä ja tulkittavissa.

Suomalaisten medialukutaito on tunnetusti erinomaista. Mediassa kuitenkin kiertää paljon heikkolaatuista tutkimustietoa, tee-se-itse-tilastoja ja virheellisiksi havaittuja, pois vedettyjä tutkimusartikkeleita. Niiden tulkinta ja kriittinen arviointi vaatii ammattitaitoa. Hyvän medialukutaidon ja korkean luottamuksen eteen pitää tehdä töitä.

Kriisit ovat stressitestejä yhteiskunnallisille toimijoille ja käytännöille. On tärkeää lisätä tietoisuutta vaikuttamiseen liittyvistä riskeistä ja pohtia keinoja ylläpitää ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnan eri toimijoihin  ja ennen kaikkea toisiimme. Tämä vaatii avointa, keskustelevaa ja vastuullista toimintaa, mutta myös uusien informaatiovaikuttamisen muotojen ja motiivien tunnistamista.

On hyvä muistaa, että kaikki keskustelu ei automaattisesti ole arvokasta tai demokra- tian toteutumista edistävää. 

Sivelä on johtava asiantuntija THL:ssä käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskuksessa (CUBE) ja Väliverronen viestinnän professori Helsingin yliopistossa.