Palkansaaja köyhtyy nyt ennätystahtia

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi mittaa suomalaisten palkkatason muutoksia neljännesvuosittain. Lokakuusta läh­tien Tilastokeskus on lisännyt säännöllisesti raportoimiinsa taulukoihin myös reaaliansioindeksin.

Reaaliansiot mittaavat palkansaajien ostovoiman kehitystä. Reaaliansioindeksin kasvu tarkoittaa, että palkat kasvavat hintoja nopeam­min ja palkansaajien elintaso kasvaa. Vastaavasti reaaliansioindeksin laskiessa palkansaajien ostovoima laskee, kun hinnat nousevat palkkoja nopeammin.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat tämän vuoden heinä–syyskuussa 4,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Tilastokeskus raportoi avoimessa tietokannassaan reaali­ansioiden muutoksen vuodesta 2005 lähtien. Tietokannan lukujen avulla voi kuitenkin itse laskea reaaliansioiden muutoksen neljännesvuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Tämän laskelman mukaan suomalaiset palkansaajat köyhtyivät vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä enemmän kuin kertaakaan viimeisen 58 vuoden aikana.

Reaalipalkkojen lasku on harvinaista. Suomalaisten reaalipalkat ovat viimeisten reilun 50 vuoden aikana kasvaneet keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia. Palkansaajien reaaliansiot laskivat 1990-luvun laman pahimpina vuosina, mutta vuosimuutos jäi aina alle kahden prosentin. Työpaikkansa menettäneiden reaalitulot laskivat toki laman aikana paljon enemmän.

Edes 1970-luvun nopean inflaation ja öljykriisien aikaan ei reaaliansioiden lasku ollut yhdelläkään vuosineljänneksellä nykyisen suuruinen. Nykyistä suurempi lasku löytyy vasta devalvaatiovuodelta 1957.

Reaalipalkkojen lasku johtuu luonnollisesti inflaatiosta eli hintojen noususta. Viimeisimmän 14. marraskuuta julkaistun kuluttajahintaindeksin mukaan hintataso oli Suomessa lokakuussa 8,3 prosenttia vuoden takaista korkeampi.

Inflaation hillitseminen ja rahan arvon vakaudesta huolehtiminen ovat lähinnä keskuspankin tehtävä. Keskuspankki hoitaa työnsä kiristämällä rahapolitiikkaa, eli käytännössä nostamalla korkoja. Tavoitteena on jarruttaa inflaatiota niin, että se olisi keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia. Alkuun tosin esimerkiksi asuntolainojen korkojen nousu kiihdyttää inflaatiota entisestään.

Inflaatiosta vajaa puolet johtuu energian hinnan noususta. Lisäksi energian kallistuminen nostaa tuotantokustannuksia ja lopulta hintoja, jos yritykset pystyvät siirtämään kohonneet kustannukset hintoihin kuluttajien maksettavaksi.

Viimeisimpien Tilastokeskuksen lukujen mukaan energian ja ruoan hinnan muutoksista puhdistettu pohjainflaatiokin oli yli viisi prosenttia.

Palkankorotukset ovat olleet toistaiseksi inflaatiovauhtiin verrattuna varsin maltillisia. Osittain tämä heijastanee luottamusta keskuspankin kykyyn hidastaa inflaatiota. Suomen Pankin laskelmien mukaan inflaatio-odotukset ovat edelleen lähellä kahta prosenttia. Nykyinen inflaation kiihtyminen jää ennusteiden mukaan suhteellisen lyhytaikaiseksi.

Suomen Pankin viimeisimmän arvion mukaan inflaatiovauhti olisi vielä ensi vuonna yli neljä prosenttia, mutta hidastuisi kahden prosentin inflaatiotavoitteen mukaiseksi vuonna 2024. Ennusteissa ei siis näy inflaation pysyvämpää nousua tai hintojen ja palkkojen kierrettä.

Parhaiten inflaatiolta ovat suojassa etuudet, joita tarkistetaan automaattisesti hintatason nousun mukaisesti. Kelan maksamiin etuuksiin tehtiin ylimääräinen 3,5 prosentin indeksikorotus jo elokuussa. Vuodenvaihteessa Kelan maksamat etuudet kasvavat vielä reilulla neljällä prosentilla.

Tuloerot todennäköisesti pienenevätkin ensi vuonna, kun palkkatuloja saavien reaaliansiot laskevat ja esimerkiksi työttömyysturvan tai toimeentulotuen ostovoima säilyy ennallaan.

Muutenkin inflaatio kohtelee suomalaisia kovin eri tavoin. Eniten hintojen nousu osuu pörssisähköllä velkaista omakotitaloa lämmittävään autoilevaan palkansaajaan.

Laboren, eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyn talousennusteen yhteydessä julkaisemien laskelmien mukaan eniten ostovoima kasvaa ansiopäivärahaa saavilla työttömillä.