Ulkopolitiikan työkalujen päivitys
Pienen maan on oltava poikkeuksellisen taitava ulkosuhteissa. Suomessa keskustelu diplomaattisen suorituskyvyn merkityksestä on jäänyt ohueksi.
Ulkopoliittinen keskustelu on Suomessa paljolti keskustelua keskustelusta. Siinä keskitytään julkisuudessa esitettyihin tilannearvioihin ja kannanottoihin. Väliin huomio toki keskittyy merkittäviin linjapäätöksiin tai niiden puutteeseen. Mutta vain ani harvoin kiinnostus kohdistuu ulkopolitiikan konehuoneeseen, eli diplomatian ja ulkoasiainhallinnon toimintaan. Ajoittain julkisuuteen päätyvä vuoto-, häirintä- tai konsulitapaus ei tätä kokonaiskuvaa muuta.
Kontrasti maanpuolustuksen saamaan huomioon on selkeä. Puolustusvoimien suorituskyvyn merkitys ymmärretään laajasti, diplomaattisen suorituskyvyn rooli puolestaan jää useimmille hämäräksi. Kuva on pinnallinen ja usein kliseinen. Suomesta myös puuttuu anglosaksisista maista tuttu diplomatian historian ja tutkimuksen perinne, joka olisi luonut kumuloitunutta tietoa ja näkemystä ulkopolitiikan hoidosta. Diplomatian koulutus on sekin käytännössä ulkoministeriön lyhyen kurssin varassa.
Ulkoasiainhallinnon suorituskyky on mitä suurimmassa määrin kansallisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kysymys. Diplomatialla ylläpidettävät verkostot ovat ulkopoliittisen tiedonhankinnan ja vaikuttamisen perusta. Suomen Nato-hakemusprosessi on tänä vuonna ollut tästä kouriintuntuva osoitus.