Mitä saatiin aikaan 200 miljoonalla – osaamisen rakennemuutos vai lisää byrokratiaa?
SHOKit eli strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat suomalainen innovaatio, jonka tavoitteena on tiivistää yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, tehostaa tutkimustulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa ja luoda näin uutta kasvua ja työpaikkoja. Vuonna 2007 tiede- ja teknologianeuvoston aloitteesta käynnistyneen SHOK-toiminnan kautta yritykset ja yliopistot investoivat merkittävästi suomalaisen osaamisen kehittämiseen. Suurin julkinen rahoittaja Tekes on rahoittanut toimintaa vuosina 2008-2012 yli 200 miljoonalla eurolla.
SHOKit jo tuottaneet lukuisia tuloksia osallistujille, mutta on ymmärrettävää, että yritysten ja rahoittajien lisäksi muutkin tahot haluavat jo saada näkyvyyttä aikaansaannoksiin. Mitä SHOKit ovat saaneet aikaan? Onko vain luotu uusi byrokratiakerros, joka imuroi Tekes-varat ja ohjaa ne suuryritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan?
Ohjelmissamme mukana olevat yritykset jalostavat valtaosan syntyvistä tuloksista omiksi tuotteikseen, palveluikseen ja prosesseikseen. Pyrimme tuomaan niitä esille entistä enemmän. Tavoittelemme kuitenkin lisäksi jotain vielä suurempaa.
Tavoitteenamme on aito rakennemuutos suomalaisessa teollisuudessa.
Maailma on yhä mutkikkaampi ja se muuttuu yhä nopeammin. Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, valmistavan teollisuuden pako yksikkökustannuksiltaan edullisemmille mantereille, internetin mukanaan tuoma tiedon vallankumous ja palveluiden digitalisoituminen asettavat meidät yhä tiukempien kysymysten eteen: Mitä me voimme tehdä? Mitä tämä kaikki maksaa? Miten me selviydymme?
On selvää, ettei kukaan pysty ratkomaan tämän kokoluokan kysymyksiä yksin. Siksi SHOK-toiminta tähtää toimialojen väliseen yhteistyöhön, jopa toimialojen yhteensulautumiseen. Toimialojen välisestä yhteistyöstä on puhuttu maailman sivu, mutta ensimmäistä kertaa meillä on käytössä työkalu, SHOK-toiminta, jolla eri alojen yritysten ja tutkijoiden yhteistyö on aidosti mahdollista.
Esimerkiksi metsä- ja hyvinvointitoimialojen tutkijat voivat yhdessä kehitellä puukuiduista uudenlaisia lääkkeitä tai funktionaalisia elintarvikkeita. Yhdistämällä rakennustoimiala materiaalinvalmistusosaamiseen voidaan kehittää asuntorakentamiseen kestäviä, ekologisia, kauniita ja edullisia älykkäitä rakennusmateriaaleja. Monialaisella yhteistyöllä voimme tuoda poikkeuksellisia ratkaisuja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ongelmiin tai huoltosuhteen epätasapainoon.
Rakennemuutos ei ole sanahelinää, konkreettisia askeleita on jo otettu. Terveyden ja hyvinvoinnin SHOKissa Salwessa on mukana puolisen tusinaa toimialaa, joiden yhteistyö on ollut hyvin vähäistä aiemmin. ICT-SHOK Tivit sekä kone- ja metalliteollisuuteen keskittynyt Fimecc rakentavat parhaillaan yhdessä työkalupakkia, jolla muutetaan koneenrakentajien toimintamallit digitaalisiksi ja parannetaan näin tuottavuutta.
Metsäklusteri on laajentumassa biotalouteen, energia-SHOK Cleen sekä rakennettujen ympäristöjen SHOK Rym ovat myös onnistuneet houkuttelemaan ohjelmiinsa poikkeuksellisen monialaisen osallistujajoukon.
Uskomme, että poikkitieteellisellä otteella saamme globaaleihin suuriin kysymyksiin vastauksia ja ratkaisuja, joilla voi olla merkittäviä positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia esimerkiksi kannattavan vientiliiketoiminnan muodossa.
Tässä kokonaisuudessa on yksi mutta: perinteikkäisiin yli satavuotiaisiin toimialoihin ja yrityksiin verrattuna SHOKit ovat untuvikkoja, joiden työ on vielä alussa. Tosiasia on, että isoja rakenteellisia muutoksia ei tehdä yhdessä yössä. Me lupaamme dramaattisia tuloksia, mutta me emme lupaa niitä heti huomenna. Uskomme aidosti, että käsissämme on suomalainen menestystarina.
Teksti
Ari Ahonen, RYM
Christine Hagström-Näsi, Metsäklusteri
Saara Hassinen, SalWe
Tommy Jacobson, CLEEN
Harri Kulmala, FIMECC
Reijo Paajanen, TIVIT