Nuoren miehen blues

Sosiaalisen hyvinvoinnin mittarit laidasta laitaan osoittavat nuorten miesten ongelmien kasaantuneen viime vuosikymmenien aikana. Tilastot osoittavat poikien ja nuorten miesten voivan ja menestyvän huonommin kuin naispuoliset ikätoverinsa, oli kyseessä sitten koulutus, mielenterveys tai osallistuminen työelämään.

Amerikkalaiset pojat ja miehet ovat uhreja valtaosassa epätoivon aiheuttamista kuolemista, päihteistä itsemurhiin. Miesten itsemurhalukemat ovat liki nelinkertaiset verrattuna naisiin. Kolme neljästä amerikkalaisesta kodittomasta sekä huumeongelmaisesta ovat miehiä, kuten myös noin 93 prosenttia vangeista.

Koulumenestyksessä sekä valmistumisessa pojat ja nuoret miehet laahaavat tyttöjen perässä. Mikäli nykyiset trendit jatkuvat, vuosikymmenen sisällä kaksi kolmasosaa yliopistoista valmistuneista on naisia.

Nuorten miesten työttömyys on pari prosenttiyksikköä naispuolisia ikätovereita korkeampi. Ero ei ole suuri, mutta koulutetut miehet ovat hakeutuneet finanssisektorin ja informaatioteknologian kaltaisille aloille, joilla nähdään teknologisia läpimurtoja. Ikäluokan haasteet todennäköisesti pahenevat.

Professori Scott Galloway, tuoreen Notes on Being a Man -teoksen kirjoittaja, sanoo nuorten miesten olevan sosioekonomisesti nopeimmin putoava ryhmä Yhdysvalloissa. Siitä huolimatta he eivät saa tarvitsemaansa apua ja huomiota.

Galloway mainitsee, kuinka demokraattien puoluekokous ja nettisivut kertovat puolueen kiinnittävän erityistä huomiota 17 ryhmän ongelmiin. Nuoret miehet eivät mahdu listaan. Harva poliitikko kuuntelee nuorten miesten ongelmia, mutta monet sanovat heidän olevan ongelma.

Miljoonat eksyneet ja yksinäiset nuoret miehet, jotka ovat toistuvasti kuulleet miehuuden olevan ongelmallista tai toksista, kääntyvät oikeasti toksisten miesmallien puoleen. Andrew Tate, Myron Gaines ja muut internetin ”manosphere”-vaikuttajat tarjoavat heikon itsetunnon tilkkeeksi illuusiota voimaantumisesta.

Nihilistinen webbioikeisto myy nuorille miehille bro-kulttuuria: sekoitusta naisvihaa, konservatiivisia sukupuolirooleja sekä miehuuden määrittelyä aggression ja taloudellisen voiman kautta. Heidän visioissaan voimaantuminen rapautuu alistamiseksi ja julmuudeksi.

Toksisuus ei ole netin ainoa haittatekijä. Sosiaalisen median omistajat ovat rakentaneet alustoja, jotka ruokkivat nuorten miesten yksinäisyyttä. He ovat onnistuneesti vakuuttaneet miljoonat ihmiset, että heidän digitaaliset yhteisönsä ovat yhtä merkityksellisiä kuin aidot ihmiskontaktit oman kämpän ulkopuolella.

Nuorten miesten syrjäytyminen on inhimillinen ongelma jokaiselle osalliselle, mutta sillä on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Yhteisöt täynnä toivottomia ja näkoalattomia nuoria miehiä ovat usein räjähdysherkkiä paikkoja. Ne huokuvat ääriliikkeitä ja väkivaltaa.

Historia tarjoaa runsaasti esimerkkejä näköalatto­mien nuorten miesten tuhovoimasta. He sitoivat punaisen nauhan käsivarsiinsa, marssivat hakaristin tai islamistien mustan lipun alla tai kutsuivat itseään sanskuloteiksi, kuten Ranskan suuressa vallankumoukset. Nuoret miehet ovat vallankumousten ja mellakoiden kriittistä lihasvoimaa.

Presidentinvaaleissa 2024 nuoret miehet liukuivat kohti trumpismia tai fanittivat Bernie Sandersia. He haluavat radikaaleja muutoksia amerikkalaiseen politiikkaan. Hidastuva sosioekonominen liikkuvuus on iskenyt heihin raskaasti.

Kuten Galloway muistuttaa, nuorten miesten ongelmien käsittely on poliittisesti ja emotionaalisesti vaikeaa. Miehet, erityisesti valkoiset miehet, ovat olleet etuoikeutetuin ryhmä vuosituhansia. Muut eturyhmät hylkäävät heidän valituksensa suoralta kädeltä.

Data silti osoittaa ongelmien olevan todellisia. Yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja syrjäytyminen ovat todellisuutta miljoonille amerikkalaisille nuorille miehille. Sekä taloudellisten että romanttisten mahdollisuuksien puute syö heidän sielujaan.

Tie keskiluokkaan on yhä kivikkoisempi kasvavan taloudellisen eriarvoisuuden aikakaudella. Suurten ikäluokkien tekemä tulonsiirto tulevaisuudelta omiin taskuihin on konkreettisesti vaikeuttanut nuorten ihmisten elämää.

Koulutuksen kasvava hintalappu sekä teknologian ja globalisaation aiheuttamat myllerrykset ovat pahentaneet entisestään nuorten tilannetta. He katsovat rapistuvan infrastruktuurin ja taloudellisen epätasa-arvon leimaamia Yhdysvaltoja ja uskovat, perustellusti, poliittisen ja taloudellisen järjestelmän toimivan heidän etujensa vastaisesti.

Kytevä kriisi on vaarassa kärjistyä tragediaksi.