Vihatusta virastosta tuli vaaliteema

Vuoden 2020 mellakoiden ja korkean profiilin poliisiväkivallan yhteydessä monet aktivistit vaativat poliisin rahoituksen tuntuvaa leikkaamista. George Floydin murhan synnyttämissä mellakoissa ”defund the police” kaikui yhdessä ”black lives matter” -sloganin kanssa.

Minnesotan mielenosoitusten rapautuessa tuhoamiseksi ja ryöstelyksi vaatimus poliisin rahoituksen leikkaamisesta muodostui kansakunnan ideologiseksi vedenjakajaksi.

Mellakoijien raivoa ymmärtäneet näkivät poliisiin kohdistuvat leikkaukset tarpeelliseksi osaksi laajempaa yhteiskunnallista reformia ja rasismin vastaista kamppailua. Toiset katsoivat palavaa kaupunkia ja halusivat poliisille enemmän resursseja järjestyksen palauttamiseksi.

Donald Trumpin laki ja järjestys -kampanja ei tuonut hänelle jatkokautta. Useimmat amerikkalaiset eivät silti halunneet poliisin rahoituksen leikkaamista. Kampanja hiipui amerikkalaisen keskustelun marginaaleihin.

Vuonna 2026 Minneapolisissa kuohuu jälleen. Maahanmuuton ja tulliviraston (ICE) agenttien toimet, ennen muuta kahden mielenosoittajan ampuminen, ovat herättäneet raivoa amerikkalaisissa. Ampumisista on tullut ideologinen testi, jossa jotkut näkevät joko oikeutettua voimankäyttöä tai valitettavia vahinkoja ja toiset kaksi viranomaisten tekemää murhaa.

ICE:n agenttien kovat otteet, huono koulutus ja laillisesti kyseenalaiset toimet ovat saaneet miljoonat vaatimaan koko organisaation lopettamista. Toiset haluavat sen toimien uudistamista, ja jotkut Stephen Millerin kovan linjan kannattajat haluavat jatkaa aggressivista laittomien maahanmuuttajien pidätys- ja karkoituslinjaa.

Tammikuisen mielipidetiedustelun mukaan 61 prosenttia amerikkalaisista sanoo ICE:n menneen liian pitkälle operaatioissaan. Ei niin yllättäen, puolueiden kannattajien väliset jakolinjat ovat selkeät.

Maahanmuutto oli yksi Trumpin valtteja vuoden 2024 presidentinvaaleissa, mutta nyt hänen kannatuslukemansa ovat pakkasen puolella maahanmuuttopolitiikankin suhteen. Tämä vahvistaa demokraattien asemaa marraskuun välivaalien alla.

Trump teki vakavan poliittisen virheen valtuuttaessaan sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noemin käyttämään kovia otteita Minneapolisissa. ICE:n aggressiivisuus meni liian pitkälle ja nakersi Trumpin suosiota myös hänen keskeisellä mukavuusalueellaan.

Demokraateilla on tilaisuus voittaa vaalit pitämällä kieli keskellä suuta. Amerikkalaiset äänestivät viime vaaleissa tiukemman rajavalvonnan puolesta. He eivät silti halua Gestapon lailla toimivaa virastoa, jonka edustajat ampuvat ihmisiä kaduille.

Illinoisin demokraattien esivaaleissa valitaan puolueen seuraava ehdokas Yhdysvaltojen senaattiin. Kisan ehdokkaat ovat eri mieltä siitä, pitäisikö ICE lakkauttaa vai uudistaa.

ICE:n operaatiot Chicagossa ovat tehneet organisaatiosta vihatun ja paikallisesti tärkeän vaaliteeman. Matalan äänestysprosentin ennakkovaaleissa liberaalit aktivistit voivat onnistua nostamaan ehdokkaaksi nykyisen varakuvernöörin Juliana Strattonin, joka vaatii ICE:n lakkauttamista.

Tilanne huolestuttaa demokraattisen puolueen strategeja. ICE:n lakkauttamista haluava ehdokas olisi vaikea myydä äänestäjille. Ainoastaan 29 prosenttia amerikkalaisista haluaa lakkauttaa organisaation ja 43 prosenttia kannattaa sen uudistamista.

Demokraattien vasen laita uskoo kykyynsä motivoida äänestäjiä ajamalla rohkean vasemmistolaista politiikkaa. He ovat saaneet uutta energiaa Zohran Mamdanin vaalivoitosta New Yorkissa ja uskovat Trumpin toisen kauden tarjoavan tilaisuuden vasemmistolaiselle vastareaktiolle.

Illinoisissa mitataan demokraattien pulssi ja pelisilmä.