Lukijoilta: Natossa kannattaa katsella ympärilleen ennen kuin ottaa oman paikkansa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

On aika panostaa ulkopolitiikkaan

Vaalien jälkeinen hallitus on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa aivan uusien haasteiden edessä. Suomesta on tulossa Naton jäsen. Puheenvuorossaan Henri Vanhanen ja Minna Ålander pohtivat tarvittavaa muutosta strategisessa viestinnässä ja turvallisuuspoliittisessa kulttuurissa (SK 1/2023).

Uuden hallituksen tehtävä on linjata maamme Nato-politiikan perusta. Kirjoituksessa mainittiin, ettei ole syytä asettua automaattisesti mallioppilaan rooliin. Käsite tuli tutuksi EU-vuosien alkuaikoina. Silloinen EU-suurlähettiläs Antti Satuli totesi, ettei pidä kinata pienistä asioista, mutta kansallisesti tärkeissä asioissa kannattaa toimia. Jälkeenpäin EK:n selvityksessä todettiin, ettei Suomi ole ollut mikään mallioppilas.

Natolla on omat tapansa toimia. Suomi menee mukaan liikkuvaan junaan. Siellä kannattaa liikuskella ennen kuin ottaa varsinaisen istumapaikkansa. Oppimestarin rooli voidaan jättää ruotsalaisille.

Venäjä pitää meitä jo nyt vihollisena. Suomen kantoja muodostettaessa on turvattava omat edut, mutta myös huolehdittava yhteisistä tavoitteista. Tuomme Natolle lisää turvallisuutta.

Kun olemme sekä EU:ssa että Natossa, Suomen rooli on vahvempi kuin aikaisemmin. EU-politiikkaa on linjattava itse, sillä Saksan ”peesaaminen” ei aina ole meille edullista. Venäjä-tutkimusta on tehtävä jatkossa jopa enemmän kuin nyt.

Nyt on aika panostaa laaja-alaisesti ja tosissaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan puolustuskyvyn ohella. 

Sampsa Saralehto

Valtiot. tohtori