Lisää taitavaa kiekkoilua - jyrkkä "ei" luunmurskauskulttuurille

Profiilikuva
jääkiekko
Teksti
Harri Vainio

Jääkiekko antaa lahjakkaille nuorille mahdollisuuden suureen rahaan ja maineeseen. Miljoonasopimuksia edeltää kuitenkin pitkä kuoppainen tie, jolla valtaosan unelmat karisevat. Monen haaveet voivat myös murskautua matkalla saatuihin vammoihin.

Tutkijat ovat löytäneet viime toukokuussa 28-vuotiaana kuolleen NHL-kiekkoilijan (Derek Boogaard) aivoista Alzheimerin tautia muistuttavia muutoksia. Asiantuntijoiden mukaan ne ovat peräisin lukuisista päähän kohdistuneista iskuista. Boogaard oli neljäs tutkittu jääkiekkoilija, joista jokaisen aivoista löytyi merkkejä kroonisesta aivovauriosta, CTE:stä.

Kenellä on vastuu pelaajien terveydestä? Pelaajilla itsellään? Joukkueiden omistajilla ja palkanmaksajilla? Liigan säännöistä vastaavilla?

Päähän kohdistuvista taklauksista syntyneiden aivotärähdysten määrä huolestuttaa myös jääkiekon johtavan ammattilaisliigan pomoja, kuten NHL-komissaari Gary Bettmania. Sekä pelissä saaduista tälleistä että tappeluista tulleiden aivotärähdysten määrä on nousussa.

Jääkiekossa tapellaan paljain nyrkein, kapakkatyyliin. Parhaat nyrkkimatsit ovat Youtube-suosikkeja. HIFK:n ja Pelicansin syksyn jääkiekko-ottelu Lahdessa päättyi joukkotappeluun.

Nyrkkeilyssä käytetään iskuvoimaa vähentäviä hanskoja. Jokaisen kehään aikovan on ennen ensimmäistä otteluaan käytävä lääkärintarkastuksessa. Jos lääkäri vaatii, kehään haluavalle voidaan määrätä lisätutkimuksia, esimerkiksi aivojen magneettikuvaus.

Tutkimusten perusteella lääkäri sitten arvioi, onko nyrkkeilijällä esteitä nousta kehään. Arvioasteikko on karkea: fit to box eli kelpaa tai unfit to box, ei kelpaa. Perustutkimus on uusittava vuosittain.

Ammattinyrkkeily on ainoa urheilumuoto, jossa vahingoittamalla vastustajan aivoja voi menestyä. Ammattinyrkkeilyn mielekkyydestä on taitettu peistä, ja monet tosiseikat puhuvat sen kieltämisen puolesta.

Mitä tekemistä lääkäreillä on nyrkkeilyn tai jääkiekon ammattilaisten kanssa? Eikö urheilija itse kykene päättämään milloin liika on liikaa? Onko urheilijan ammatistaan maksama hinta liian korkea?

Työnantajalla on lakisääteinen vastuu siitä, ettei työ vaaranna työntekijän terveyttä. Työterveyshuollon ammattilaiset arvioivat ja tuovat avoimesti esille työstä aiheutuvia riskejä ja etsivät riskien vähentämiskeinoja. Terveystarkastuksin pyritään havaitsemaan työstä aiheutuneet terveyshaitat, ja toimimaan vammojen pahenemisen estämiseksi.

Työnantajalla on sitten valta ja vastuu poistaa haitat, ja näin estää työssä tapahtuvat terveyden menetykset. Pelkät joustavat pleksit eivät ratkaisuksi riitä; koko kulttuurin on muututtava.

Jääkiekko on Suomessa suosittu yleisölaji, jota panimoteollisuus mainoksillaan voimakkaasti tukee. Sen urheilullisuus on kyettävä säilyttämään sponsorien paineessakin.

Mikael Granlundin viime talven jonglöörimäisen ilmaveivin muistavat kaikki; mutta yhtä monet muistavat myös ilmaveivin a’la Nurminen. Jääkiekkoon pesiytynyt väkivalta ja hiljaisesti hyväksytty päihdekulttuuri uhkaavat paitsi pelaajien terveyttä myös koko urheilun tulevaisuutta. Toistuvat pienetkin aivotärähdykset, alkoholi ja muut päihteet ovat turmiollisia aivojen hyvinvoinnille, niin pelaajilla kuin nuorilla katsojillakin.

Nuoria granlundeja on suojeltava ylilyönneiltä, sekä areenalla että sen ulkopuolella. Vastuullisten aikuisten on puhuttava muustakin kuin alkoholihuuruisesta ”veriveljeydestä” ja ”Karjala”-nostalgiasta. Kiekkoa on mahdollista pelata sellaisillakin säännöillä ja asenteella, jolla päähän kohdistuvat iskut estetään ja nuorten aivoja ei vaaranneta.

Tarvitsemme hyvää ja taitavaa kiekkoilua luunmurskauskulttuurin sijaan.