Riittävästi protskua?

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Amerikkalaiskoomikko Joe Rogan jutustelee stu­diossa leppoisasti ystävänsä, salaliittoteoreetikko Alex Jonesin kanssa. Roganin tavaramerkiksi muodostuneet ”woah!”- ja ”dude”-huudahdukset saattelevat Jonesin tarinointia kouluampumisista, 5g-verkon vaikutuksista, laittomasta elinkaupasta, rokotteista ja avaruusolentojen tukikohdista.

Spotifysta poistettu jakso löytyy Youtubesta, jossa yli neljä tuntia kestävällä lähetyksellä on reilusti 31 miljoonaa katsomiskertaa.

Rogan on podcast-maailman ensimmäinen todellinen supertähti. Vuonna 2020 Spotify maksoi ilmeisesti yli 200 miljoonaa dollaria yksinoikeuksista The Joe Rogan Experience -ohjelmaan.

Alkuvuodesta muusikko Neil Young veti tuotantonsa pois alustalta protestoidakseen Roganin ohjelman vieraiden levittämää disinformaatiota koronaviruksesta.

Kuningas ei kuitenkaan suistunut valtaistuimeltaan. Kohusta huolimatta Spotifyn kasvutavoitteetkin ylittyivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Roganin ohjelmassa vierailevat niin Nobel-palkitut tutkijat kuin salaliittoteoreetikotkin. Juontajaa tuntuu ajavan pidäkkeetön uteliaisuus.

Uteliaisuus ei kuitenkaan kohdistu tietoon sen itsensä vuoksi, vaan tietoon, josta ihminen voi saada jonkinlaista kilpailuetua elämässä. Se suuntautuu parempaan ruokavalioon, saunan terveyshyötyihin sekä kaikkiin mahdollisuuksiin kasvattaa tuottavuutta tai lihaksia.

Rogan on tässä suhteessa myöhäiskapitalismin ikoni. Hänen nuorempi, miesvoittoinen kuulijakuntansa on sisäistänyt self help -ajan hengen ja kyselee levottomasti opastusta auktoriteeteilta: Olenko rakentanut proteiinipitoisen dieet­tini oikein? Mitä kirjoja minun pitäisi juuri nyt lukea? Kuinka olisin mahdollisimman hyvä… elämään elämääni?

Boikottikampanjat selättäneellä Roganilla on yleisöä, rahaa ja huomiovaltaa kuin suurimmilla journalistisilla medioilla, mutta ei juuri minkäänlaista vastuuta sisällöllisistä virheistä.

Roganin ohjelma on kuin itse internet pienoiskoossa – sen sisältämä disinformaatio ja salaliittoteoriat tuntuvat pysäyttämättömältä voimalta. 

Kirjoittaja on tutkimusprofessori (ma.) Ulkopoliittisessa instituutissa.