Unkaria on seurattava myös vaalien välillä
Puheenvuoro: Euroopan keskustaoikeisto on ajatellut, että on parempi antaa Orbánin pissiä teltasta ulos kuin ulkopuolelta sisään, kirjoittaa tutkija Heino Nyyssönen.
Unkarin parlamentti avasi istuntokautensa mielenosoitusten säestäminä. Pääministeri Viktor Orbán ilmaisi halunsa ei vain johtaa vaan ohjata maata entistä enemmän.
Käytännössä tämä tarkoittaa lopunkin vallan keskittämistä Orbánin käsiin. Pääministerin Unkari rakentaa nyt ”kristillistä demokratiaa”.
Opposition mukaan Orbán ei ole kristillinen eikä demokraattinen. Tutkijoiden arvioissa maassa eletään puutteellisessa demokratiassa ellei suorastaan autoritarismissa.
Pääministerin tavoitteet ovat pitkällä tulevassa. Tarkoituksena on nostaa maa elämänlaadultaan viiden parhaan eurooppalaisen valtion joukkoon 2030.
Fidesziä lähellä olevien tutkijoiden argumentit ovat tuttuja: EU on puolueellinen arvostellessaan vain Unkaria, oppositio toimisi samoin kuin Fidesz ja maahanmuuttoa vastustetaan myös muualla.
Tässä politiikan tavoitteet ja keinot menevät sekaisin. Oikeusvaltio tarkoittaa politiikan menettelytapoja ja vallan kontrollia.
Vallan kontrolli on yhtä olennainen kuin valta itse. EU:n on turvattava vaalien reiluus, joka ei nähdäkseni toteutunut Unkarissa.
Huhtikuiset vaalit olivat periaatteessa vapaat mutta eivät reilut. ETYJ katsoi, ettei hallituksella ja oppositiolla ollut tasaveroisia mahdollisuuksia kampanjointiin.
Vaaleissa pääministerin Fidesz-KDNP sai äänistä 49%. Niillä se sai paikoista perustuslaillisen enemmistön eli kaksi kolmasosaa.
Mielenosoituksissa oppositio katsookin olevansa enemmistö.
Äskettäin Unkari oli esillä Euroopan parlamentin komiteassa, joka väitteli hollantilaismeppi Judith Sargentinin raportista. Sen mukaan oikeusvaltiota on purettu Puolan lisäksi Unkarissa.
Raportin perusteella Unkarin äänioikeus tulisi poistaa seitsemännen artiklan nojalla. Unkarin ulkoministerin mukaan raportti on valheellinen ja perustuu tekaistuihin syytöksiin.
The Economistin Democracy Indexistä käy ilmi, että itäisistä EU-maista Unkari ja Puola ovat suurimmat putoajat. Aiempi täyden demokratian Tšekki on pudonnut myös huomattavasti.
Vain Virossa demokratiakehitys on plussalla, kun sitä vertaa EU-jäsenyyden alkuvuosiin. Näin on siitäkin huolimatta, että maita on demokratisoitu jo neljännesvuosisadan ajan.
Avainasemassa Unkarin tapauksessa on Euroopan kansanpuolue EPP, jonka jäsen myös kokoomus on. Toistaiseksi EPP:ssä ajatellaan olevan parempi, että Orbán pissii teltasta ulos kuin ulkopuolelta sisään.
On aika erottaa ”kristillisdemokratia” ”kristillisestä demokratiasta”. Jos mitään ei tehdä, ollaan pian Uzbekistanissa, missä vedotaan hirmuhallitsija Timur Lenkin perintöön: valta on oikeudenmukaisuutta ja oikeudenmukaisuus valtaa.
Suomeksi tämä tarkoittaa, että vallan saavuttamisesta ja sen säilyttämisestä on tullut itsetarkoitus. On kyseenalaista, onko Fidesz enää edes puolue sanan länsimaisessa merkityksessä.
Unkarin asia on meidän, ja maata onseurattava myös vaalien välillä. Hallituksen pitäisi osoittaa, että demokratia toimii siitäkin huolimatta, että sillä on sanelun turvaava enemmistö. Alkajaisiksi se voisi demokratisoida räätälöimänsä vaalilain ja siirtyä vaikkapa sellaiseen vaalijärjestelmään, joka on käytössä Suomessa.