Journalismilla on vastuu osallistua julkiseen keskusteluun – siinä eri tekstilajeista on hyötyä

Lehtien kulttuurisivuja leikataan, mutta varsinaisesti leikkauslistalle joutaisivat pääkirjoitukset. Näin ehdotti toimittaja Emanuel Karlsten Göteborgs-Postenissa ja synnytti debatin pääkirjoitusten roolista nykyisessä informaatioympäristössä.

Karlstenin mukaan luottamuskyselyt osoittavat toistuvasti, että lehtien lukijoita hämmentää asetelma, jossa lehdellä on yhtäältä riippumaton ja puolueeton uutistoimitus mutta samalla ideologista tai puoluesidonnaista periaatelinjaa noudattava pääkirjoitussivu.

Hänen mukaansa tämä vahingoittaa luottamusta mediaan.

Aftonbladetin uutisia luetaan vasemmistolaisina, koska pääkirjoitussivu on sitä, ja samalla logiikalla Svenska Dagbladetin uutiset nähdään vastaavasti oikeistolaisina. Toisin kuin Suomessa lehtien periaatelinjaukset ovat Ruotsissa jatkuvasti esillä.

Vaikka erimielisyys on ruotsalaisessa kulttuurikeskustelussa keskeinen hyve, Karlstenin ehdotuksesta journalistit olivat yhtä mieltä oikealla ja vasemmalla: sitä pidettiin ymmärtämättömänä ja journalismin tilaa vaarallisesti kaventavana.

Liberaalin iltapäivälehden Expressenin kulttuuritoimituksen päällikön Victor Malmin sanoin uutisjournalismi on toki jokaisen toimituksen sydän, mutta tulkinnat, arviot, mielipiteet ja debatit sen sielu. Lehdet ilman intellektuaalista ydintä kadottavat sielunsa ja muuttuvat keskenään vaihdettaviksi.

Suomessa uutismediat eivät korosta ideologisuuttaan ja puoluelehdistö on ahtaalla, mutta Karlstenin kuvaama lukijoiden hämmennys on tuttu ilmiö myös täällä. Uutisia luetaan mielipiteinä.

Helsingin Sanomat päätti reagoida uudistamalla pääkirjoituksensa puolittain: yhden signeeraamattoman pääkirjoituksen rinnalla ilmestyy päivittäin toinen, joka on toimittajan nimellä kirjoittama.

Jää nähtäväksi, miten lukija osaa erottaa nimellä kirjoitetun pääkirjoituksen toimittajan kirjoittamasta kolumnista. Pyrkimys vaalia erilaisia, mielipiteellisiä journalistisia tekstityyppejä on silti arvokas. Eri tekstilajit mahdollistavat erilaiset ajattelun ja argumentoinnin tyylit ja muodot.

Siinä missä kolumni lajina kutsuu yhtä kirjoittajaa esittämään huomion tai mielipiteen, pääkirjoitusteksti mahdollistaa kollektiivisen julkisen järjenkäytön.

Kuten konservatiivisen Barometern-lehden päätoimittaja Martin Tunström muistutti, pääkirjoituksissa ei ole ideana spekuloida poliittisia pelitilanteita vaan ottaa kantaa politiikan sisältöihin.

Vaikka journalistisen median rooli portinvartijana on heikentynyt, vastuu julkisesta keskustelusta ei ole vähentynyt.