Erikoislääkäri Hannu Halila: Lisää rokotteita korvauksen piiriin

Profiilikuva
korvaukset
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rokotteet ovat tärkeä ja tehokas keino vakavien tautien ennaltaehkäisyyn. Suomessa rokotteet ovat kuuluessaan yleiseen rokoteohjelmaan täysin maksuttomia tai sitten potilaan on maksettava niistä täysi hinta.

Meilläkin olisi syytä tehdä kokonaisarvio siitä, millaisia vaikutuksia sairausvakuutuslain mukaisen peruskorvauksen myöntäminen aiheuttaisi sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu rokotteita kymmenkuntaa sairautta vastaan. Pääosin ne annetaan lastenneuvoloissa maksuttomina. Lisäksi on eräitä lääkärin määräyksellä saatavia rokotteita muita taudinaiheuttajia vastaan. Mahdollisuus näiden rokotteiden saamiseen on kiinni siitä, tietääkö potilas tästä mahdollisuudesta ja onko hän valmis maksamaan täyden hinnan rokotteesta.

Tiettyjen rokotteiden (esimerkiksi puutiaisaivokuumerokote, aikuisten pneumokokkirokote tai papilloomavirusrokote) saaminen Kela-korvattavuuden piiriin lisäisi niiden käyttöä ja todennäköisesti säästäisi ajan mittaan sairauksien hoidon kustannuksia.

Reilu vuosi sitten 103 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen sairasvakuutuslain muuttamisesta näiltä osin. Lakialoitteen tavoitteena oli sairausvakuutuslain muuttaminen siten, että sairauksien ennaltaehkäisyssä käytetyt tietyt rokotteet pääsisivät Kela-korvattavuuden piiriin sairauden hoitoon määrättyjen lääkkeiden tapaan. Lakialoite ei hyvin laajasta allekirjoittajien määrästä huolimatta ole kuitenkaan edennyt.

Suomessa lääkekorvauksia maksetaan kolmessa korvausluokassa: peruskorvaus (42 %), alempi erityiskorvaus (72 %) ja ylempi erityiskorvaus (100 %). Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden korvaus on tavallaan 100 prosenttia, mutta muut rokotteet ovat kokonaan järjestelmän ulkopuolella.

Korvausta voi saada sairauden hoitoon määrätyistä lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista, myös erityisesti esimerkiksi pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävistä perusvoiteista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt kohtuulliseen tukkuhintaan perustuvan korvattavuuden.

Ruotsissa ja Tanskassa yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi eräät lääkärin määräämät rokotteet kuuluvat korvauksen piiriin. Olisikin mielenkiintoista selvittää, miksi Ruotsissa ja Tanskassa on päädytty rokotusten osalta sekä-että-toimintamalliin, mutta Suomessa ollaan edelleen joko-tai-mallissa. Pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmät muistuttavat kuitenkin hyvin paljon toisiaan.

Toisaalta meillä Kela maksaa jo nyt työnantajalle korvauksen työterveyshuollossa muun muassa riskiryhmien rokotuksista ja työmatkojen takia tarpeellisista rokotuksista. Sairausvakuutuslain soveltaminen siis ei ole puhtaasti joko-tai-mallin mukaista tälläkään hetkellä.

Suomen Lääkäriliitto esitti alkuvuodesta 2010 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vetoomuksen rokotepoliittisen selvitystyön aloittamiseksi. Siinä ehdotettiin muun muassa Suomen ja muiden Pohjoismaiden rokotepolitiikan eroavuuksien tarkastelua sekä vielä tarkempaa arviointia sairausvakuutusjärjestelmän kattavuudesta lääkärin määräämien ennalta ehkäisevien toimenpiteiden osalta.

Samalla selvitettäisiin rokotepolitiikan muuttamisen kustannukset. Selvitystyössä voitaisiin käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi yliopistojen asiantuntijoita.

Kansallinen rokotusohjelma ja sen ulkopuolella olevien rokotteiden Kela-korvattavuus eivät sulje toisiaan pois. Rokotusohjelma on aina ensisijainen ja sen rahoitus on turvattava. Korvattavuuden laajentaminen merkitsisi kuitenkin, että yhä useammalla olisi mahdollisuus yhteistyössä lääkärin kanssa ehkäistä sairauksia täydentämällä rokotesuojaansa.

Teksti Hannu Halila
Kirjoittaja on Suomen Lääkäriliiton koulutusjohtaha, dosentti ja erikoislääkäri.