Kimi Räikkösen kuva tuli kalliiksi lehdille - markkinaoikeuden päätös voi ohjata some-kuvien käyttöä
Formula 1 -kuljettaja Kimi Räikkönen ja hänen puolisonsa Minttu Räikkönen saivat markkinaoikeudessa erävoiton mediasta jo ainakin viisi vuotta kestäneessä taistelussa Instagram-kuviensa käytöstä.
Kimi Räikkösen Instagram-kuvan luvaton käyttö mediasivustoilla tuli kalliiksi Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle, jotka kumpikin tuomittiin maksamaan Räikköselle kuvan käytöstä 5 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 65 000 euroa. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia, joten lopullista ratkaisua voidaan joutua odottamaan korkeammasta oikeusasteesta.
Markkinaoikeuden tuomioista uutisoi ensimmäisenä MTV:n uutiset.
Olen kirjoittanut Räikkösten kuvakiistoista aiemmin täällä ja täällä sekä täällä. Nyt kyseessä oli eri kuva ja erilainen käyttötapa. Oikeuden päätös saattaa linjata sitä, miten media voi vastedes käyttää julkkisten some-kuvia julkaisuissaan.
Viisi vuotta sitten Minttu Räikkösen lakimies uhkasi mediaa oikeustoimilla, jos Räikkösen kuvien upottamista (ns. embeddaus) mediasivustoille jatketaan. Uhkauksella ei ollut juuri vaikutusta, sillä tiedotusvälineet vetoavat niin sanottuun Bestwaterin ennakkotapaukseen, jonka perusteella Instagramissa julkaistuja kuvia voisi upottamalla julkaista mediasivustoilla. Tällöin mediasivustolla näkyy täsmälleen sama kuva kuin alkuperäisessä lähteessä, ja myös kuvan alkuperäinen konteksti on nähtävillä.
Tämän jälkeen Räikköset puivat kuviensa käyttöä Julkisen sanan neuvostossa, joka otti yhden perhekuvan käyttöön kantaa vain yksityisyyden suojan kannalta. Sen perusteella JSN antoi MTV:lle vapauttavan päätöksen.
Markkinaoikeudessa ratkaistuissa tapauksissa ei puhuta enää kuvien upottamisesta vaan kopioimisesta tiedotusvälineiden omille sivuille. Kimi Räikkönen oli julkaissut kuvan Instagramin Stories-osiossa, jossa kuvat ovat näkyvillä vuorokauden ja sitten ne katoavat. Näitä kuvia ei ole teknisesti mahdollista upottaa muille sivustoille samalla tavoin kuin tavallisia Instagram-kuvia.
IS ja IL olivat ottaneet ruutukaappauksen Räikkösen kuvasta ja julkaisseet sen omien juttujensa yhteydessä. Kuva on sittemmin poistettu molempien lehtien uutisista.
Lehdet perustelivat oikeuttaan Räikkösen kuvan käyttöön tekijänoikeuslakiin kuuluvalla lehdistön sitaattioikeudella. Lehdistön lainausoikeutta määrittävä säännös mahdollistaa kuvien ottamisen sanomalehteen tai ”aikakauskirjaan”, ja käyttöoikeus koskee sekä perinteisiä lehtiä että lehtien verkkojulkaisuja.
Sitaattioikeus edellyttää sitä, että kyseessä on ”päiväntapahtuman” kuvailu, eikä alkuperäistä kuvaa ole ”valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi”.
Markkinaoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, ettei kummankaan lehden uutisessa ollut kyse päiväntapahtuman kuvaamisesta. Räikkösen julkaisema Instagram-kuva oli vitsi, jossa hän seisoi kahvilassa peittäen osan takanaan olleesta mainostaulusta. Tekstissä luki ”Kuuma minttu”, mikä tässä kuvayhteydessä oli viittaus hänen vaimoonsa.
Jotta kyse olisi ollut tekijänoikeuslain mukaisesta päiväntapahtumasta, kuvan pitäisi markkinaoikeuden mukaan liittyä todelliseen tapahtumaan, kuten julkisuuden henkilön avioeroon tai kuolemaan.
Ongelmallista ja tulkinnanvaraista on kuitenkin se, ettei päiväntapahtuman käsitettä ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä tai tekijänoikeuslain esitöissä.
Helsingin yliopiston tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne ei ole yllättynyt markkinaoikeuden tuomiosta.
”Tekijänoikeuden kannalta en pidä tätä kovin yllättävänä ratkaisuna, koska tässä ei ollut konkreettista tapahtumaa, mistä olisi uutisoitu”, Pihlajarinne sanoo.
Pihlajarinne pitää päiväntapahtumaa vanhahtavana ilmaisuna, mutta sen mukainen siteeraamisoikeus on vapaan tiedonvälityksen kannalta tärkeä. Hän pitää mahdollisena, että media ryhtyy tällaisten tapausten vuoksi miettimään tarkemmin käytäntöjään ja prosessejaan.
”Jos on muodostunut tällainen käytäntö kuvien käyttöön, tiedotusvälineet ottavat tietoisia riskejä, onko kyseessä päiväntapahtuma vai ei.”
Pihlajarinteen mukaan on kiinnostavaa ja tärkeää, että nyt pohditaan, missä raja menee. Vastaavana esimerkkinä hän mainitsee tekijänoikeusneuvoston vuonna 2007 ratkaiseman tapauksen, jossa Katso-lehti oli julkaissut verkosta löytämänsä kuvan Lordi-yhtyeen jäsenestä ilman maskia. Tekijänoikeusneuvoston tulkinnan mukaan kuva liittyi päiväntapahtuman selostamiseen, jolloin kuvaa oli mahdollista käyttää ilman kuvaajan lupaa.
”Tekijänoikeus väistyy rajoitetusti sellaisessa tilanteessa lehdistönvapauden tieltä, jos taustalla on ajankohtainen uutisaihe. Tuomioistuin tekisi kuitenkin lopullisen harkinnan kussakin tapauksessa erikseen. Kuvan julkaisussa pitäisi ottaa huomioon myös esimerkiksi yksityiselämän suojaa koskeva lainsäädäntö.”
Jos markkinaoikeuden ratkaisu saa lainvoiman, esimerkiksi tämän MTV:n julkaiseman Räikkösten some-kuvan voitaisiin markkinaoikeudessa tulkita rikkovan Räikkösten tekijänoikeutta, vaikka JSN antoi saman kuvan käytöstä vapauttavan MTV:lle. JSN siis käsitteli asiaa vain yksityisyydensuojan näkökulmasta.
Instagram Storiesin kuvien ja videoiden jälleenkäyttö mediasivustoilla on tehty hankalaksi, mutta esimerkiksi tässä MTV:n jutussa on hoidettu linkitys tavalla, johon tuskin markkinaoikeuskaan puuttuisi. Kuvaa sillä ei kuitenkaan saa näkymään mediasivustolla.
Tässä olisi nyt hyvä sauma korottaa viihdejournalismin uutiskynnystä. Jos juttu ei sisällä mitään muuta informaatiota ja toimituksen tiedonhankintaa kuin että julkkis X on julkaissut Instagramissa uuden kuvan – eikä kuvaa edes saada käyttöön – niin ehkä se ei ole uutinen ollenkaan?